Haaste 1/2019

Lähiympäristön turvallisuus

Artikkeleja

Maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta on tutkinut pitkään elinympäristön laatua. Turvallisuus on tärkeä laatutekijä, muttei välttämättä niin merkittävä kuin on oletettu. Hän haluaa edistää kaupunkisuunnittelussa inhimillisen välittämisen kulttuuria.

Artikkelissa tarkastellaan lähiympäristön koettua turvallisuutta ja arvioidaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan oman asuinalueen väkivaltakehityksen ei koeta lisääntyneen vuoden 2015 jälkeen ja kodin lähellä olevien alueiden välttely on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2012 alkaen.

Tutkimushavaintoja ja keskustelua turvattomuuden kokemuksesta

Tuore rikoksentorjuntakatsaus käsittelee rikoksentorjunnan mahdollisuuksia lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa ja antaa suosituksia rikoksenehkäisyn näkökulman ottamisesta huomioon suunnitteluprosesseissa. Olennaista on myös kuulla asukkaita monin keinoin suunnittelun eri vaiheissa ja tukea asukkaiden omaa toimintaa lähiympäristönsä turvallisuuden parantamisessa.

Suunnittelulla voidaan parantaa rakennetun ympäristön tosiasiallista ja koettua turvallisuutta, ehkäistä väkivaltaa ja muita rikoksia sekä asuinalueilla että julkisissa ja puolijulkisissa kaupunkitiloissa. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittaman Lähiympäristö 2.0 -hankkeen tavoitteena oli tuottaa suunnitteluperusteita ja esimerkkejä suunnittelun strategisista ja operatiivisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan lisätä lähiympäristön turvallisuutta ympäristön laadun avulla. Osana hanketta kokeiltiin virtuaaliympäristöä turvallisuuskävelyn järjestämisessä .

Nuoret viettävät paljon aikaa ulkona ja heillä on usein hyödyllistä tietoa ja kehitysideoita, joita aikuiset eivät tule ajatelleeksi. Yksi tapa selvittää niitä on nuorten turvallisuuskävelyt, joita Aseman Lapset ry järjestää esimerkiksi kaikilla Walkers-bussin toiminta-alueilla. Osallistuin kävelylle Vantaan Myyrmäessä.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta nimeää Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhaksi eriarvoisuuden, syrjäytymisen sekä osallisuuden puutteen (Hara 2019). Samanaikaisesti, kun syrjäytyminen ja osallisuuden puute nähdään suureksi riskiksi yleiselle turvallisuudelle, erilaisin toimenpitein kavennetaan oikeutta tai mahdollisuutta käyttää julkista tilaa.

Naisten ja miesten kertomuksia huumekuvioista

Nimby ja paikallinen osallistuminen

Espoossa etsittiin uudenlaisia malleja asukkaiden kuulemiseen ja turvallisuusohjelman jalkauttamiseen

Turussa turvallisuuskyselyä hyödynnetään turvallisuussuunnittelussa ja asuinalueiden kehittämisessä. Tulokset täydentävät kaupungin toimialojen ja viranomaisten tietoja sekä auttavat turvallisuustoimien kohdentamisessa asuinalueille.

Järvenpäässä kaupunkilaisten hyvinvointia edistetään asukaslähtöisesti monin tavoin. Hyvää elämää Jampassa -projekti osoitti, että asukkaiden mukaan ottaminen alueensa kehittämiseen kantaa hedelmää.

Vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoilla on tuoreen yritysuhritutkimuksen mukaan suuri riski joutua rikoksen kohteeksi. Varkaudet ja työntekijöihin kohdistuva väkivalta tai uhkailu olivat yleisimmät tekomuodot.

Kolumnissa tarkastellaan erilaisten rangaistusteoreettisten näkemysten vaikutusta oikeusjärjestelmään.

Kriminologia-palstan aiheena on se, o nko parisuhdeväkivalta osa yleistä väkivalta-alttiutta vai erityinen väkivallan muoto. Erilaisia käsityksiä on koeteltu empiirisesti laajan uhritutkimusaineiston avulla.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, millaisia ongelmia CPTED-malliin liittyy ja miten ne voi ottaa Suomessa huomioon.

Kyberrikokset-palstalla pohditaan groomingin ennaltaehkäisyä.

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |