Radikalisoitumisen ehkäisyn vaikuttavuuden arviointi tärkeää

Yhteiskunnallinen kehitys ja vankipopulaation muutokset ovat nostaneet radikalisoitumiskysymykset esiin myös rikosseuraamusalalla. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuore katsaus tarkastelee rikosseuraamusalalla käytettyjä väkivaltamyönteisen radikalisoitumisen ehkäisytoimia, jotka on empiirisesti arvioitu. Toimenpiteitä etsittiin kotimaisen Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokannan, EU:n radikalisoitumisen ehkäisyverkoston toimenpidelistan, sen yhdyshenkilöille tehdyn kyselyn sekä tutkimuskirjallisuuteen kohdistetun systemaattisen katsauksen avulla.

Näin löydettiin viisi empiirisesti arvioitua toimenpidettä: Aggredi-hanke, Denkzeit-hanke, IC-thinking-hanke, Significance Quest-hanke ja vankien sijoittelukäytännöt. Näistä Aggredin arviointi kohdistui tosin yleisesti uusintarikollisuuteen. Vaikuttavat toimet voidaan jakaa kahteen perustyyppiin: vankisijoitteluun sekä asenteisiin ja ajattelutottumuksiin vaikuttamiseen. Arvioinneissa ei havaittu näihin toimenpidetyyppeihin liittyviä radikalisoitumista lisääviä vaikutuksia. Vaikuttavuustutkimuksen vähäisyyden johdosta ei voida sulkea pois, että muutkin toimet ovat vaikuttavia. Jatkossa tarvittaisiin raportin mukaan tutkimustietoa siitä, missä määrin seuraamuksen jälkeiset sosiaaliset tukitoimet ovat vaikuttava interventio.

Raportin mukaan yleisesti radikalisoitumisen ehkäisyn kenttää luonnehtii toimenpiteiden paljous ja arviointitutkimuksen vähyys, mikä on yhteiskuntapoliittisesti ongelmallista. Tulevaisuudessa olisi varmistettava empiirisen arviointitutkimuksen riittävät taloudelliset resurssit. /RK

Miialiila Virtanen & Janne Kivivuori: Radikalisoitumisen ehkäiseminen rikosseuraamusalalla: systemaattinen katsaus arviointitutkimukseen. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 26/2018. Helsingin yliopisto.

 
Julkaistu 9.3.2018
Sivun alkuun |