Riikka Kostiainen

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Uusintarikollisuuden vähentämisessä tarvitaan yhteistyötä

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti viime vuonna tarkastuksessaan, miten oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat toimineet uusintarikollisuuden vähentämiseksi sekä miten tätä työtä tehdään vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Lisäksi tarkastuksessa selvitettiin, millaisilla verkostoilla ja yhteistyöllä rangaistuksensa suorittaneille järjestetään vapautumisen jälkeistä kuntoutusta, tukea ja palveluja. Uusintarikollisuuden vähentämisen tavoite on yksi oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle asetettu yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite.

Lokakuussa julkaistu tuloksellisuustarkastusraportti painottaa, että uusintarikollisuusriskiä vähentävien toimien jatkuvuus varmistetaan vapautumisen jälkeisellä yhteistyöllä. Rikoksesta tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin ei voida vähentää yksin oikeusministeriön hallinnonalan toimilla vaan siihen tarvitaan monipuolista valtion, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

VTV:n mukaan uusintarikollisuuden vähentämiseen liittyvät voimavarat ja toimenpiteet olisi tärkeää koota yhteen jo valtiontalouden kehyksiä ja talousarviota valmisteltaessa. Tämä on entistä tärkeämpää resurssien niukkenemisen vuoksi siksi, että yhteiskunnan palvelu- ja tukijärjestelmät tarjoaisivat jatkumon rangaistuksen täytäntöönpanon aikana aloitetuille toimille. Tarkastusvirasto suosittaa, että oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos pitäisivät uusintarikollisuuden vähentämistavoitetta aktiivisesti esillä, jotta valtion hallinnonalarajat ylittävä tavoite toteutuisi nykyistä paremmin.

Palvelujatkumot kuntoon

Tarkastuksen mukaan käytännön rikosseuraamustyössä ei ole määritelty selkeästi, minkä tahon tulisi koota Rikosseuraamuslaitoksen toimijat, kunnat ja muut sidosryhmät yhteen. Näin ollen vapautumiseen liittyviä palvelujatkumoita toteutetaan vaihtelevin tavoin eri yksiköissä ja rikosseuraamusalueilla. Palvelujatkumot toimivat myös sitä paremmin, mitä aikaisemmin rangaistusaikana ja vapautumisvaiheessa tietoja vaihdetaan ja yhteistyö aloitetaan eri toimijoiden kesken.

Tarkastusvirasto suosittaa, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö ja aluekeskukset sopisivat yhdessä työnjaosta ja kehittäisivät sen mukaisesti vapautumisen jälkeistä verkostoyhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkostoyhteistyön käytännöt tulisi kuvata prosessina, jossa kaikki toimijat tietävät omat vastuunsa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen tulisi nykyistä aktiivisemmin varmistaa tiedon kulku eri osapuolten välillä. Myös valvotun koevapauden käyttöä olisi syytä systemaattisesti lisätä yhdenmukaisella tavalla eri puolilla maata. Koevapaudet ovat luonteva osa verkostoyhteistyötä. Niiden vuorokausikustannukset ovat lisäksi vain noin neljäsosa suljetun vankilan vastaavista.

Vuonna 2015 vuorokausi suljetussa vankilassa maksoi 215 €, avolaitoksessa 150 € ja valvotussa koevapaudessa 54 €. Yhdyskuntaseuraamuksista kalleimman eli valvontarangaistuksen kustannus oli 91 ja halvimman eli yhdyskuntapalvelun 13 €/vuorokausi.

Uusintarikollisuuden vähentäminen rangaistusaikana ja sen jälkeen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 18/2016. www.vtv.fi/julkaisut

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |