Tuuli Herlin

Uusi yhdistelmärangaistus koostuisi vankeudesta ja valvonnasta

Hallitus esittää uuden yhdistelmärangaistuksen käyttöönottoa. Esityksen mukaan yhdistelmärangaistus koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden pituisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Tammikuussa annetussa esityksessä (HE 268/2016) ehdotetaan säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta ja samalla rikoslakiin ehdotetaan tehtäväksi yhdistelmärangaistuksen edellyttämät muutokset.

Yhdistelmärangaistus korvaisi nykyään käytössä olevan koko rangaistusajan suorittamisen vankilassa. Rikosnimikkeitä, uusimista ja tekijän vaarallisuutta koskevat tuomitsemisen edellytykset pysyisivät ennallaan. Uusi rangaistus tulisi koskemaan pientä vankiryhmää. Helmikuussa vankiloissa oli yhteensä 36 koko rangaistusaikaa suorittavaa vankia. Heitä vapautuu nykyään vuosittain keskimäärin kolme.

Uutta olisi yhdistelmärangaistukseen sisältyvä yhden vuoden valvonta-aika. Koko rangaistusaikaa suorittavilla ei nykyään ole käytännössä lainkaan valvontaa vankeusajan jälkeen, koska he täyttävät ehdonalaisen vapauttamisen tai valvotun koevapauden edellytykset erittäin harvoin. Uudistuksella toteutettaisiin siten asteittaista ja suunnitelmallista vapauttamista, joka kuuluu seuraamusjärjestelmän keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustiedon mukaan asteittainen vapauttaminen auttaa vankia sopeutumaan yhteiskuntaan rangaistusajan jälkeen ja ehkäisee siten rikosten uusimista.

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan käyttöönottoa puoltaa lisäksi vakaviin väkivaltarikoksiin toistuvasti syyllistyneiden suhteellisen korkea uusimisalttius ja erityisesti uusittujen tekojen törkeys.

Valvonta-aika alkaisi välittömästi vankeuden jälkeen. Se sisältäisi aina neljä valvottavalle lain mukaan asetettavaa velvollisuutta: pysymisen kotona tarkemmin määriteltävinä aikoina, päihteettömyyden valvonta-aikaan liittyvissä tilaisuuksissa, osallistumisen kuntoutukseen, koulutukseen tai muuhun toimintaan sekä sitoutumisen tekniseen valvontaan. Valvonta-ajan sisältö määriteltäisiin rangaistusajan suunnitelmassa tarkemmin muun muassa vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Yhdistelmärangaistuksessa ei olisi mahdollisuutta valvottuun koevapauteen eikä ehdonalaiseen vapautumiseen.

Valvonta-ajan pituus olisi aina yksi vuosi. Näin siksi, että vakavien rikosten uusimisen todennäköisyys on korkeimmillaan heti vankilasta vapautumisen jälkeen ja alkaa laskea viimeistään vuoden kuluttua vapautumisesta.

Velvollisuuksien rikkominen johtaisi valvottavalle annettavaan kirjalliseen varoitukseen tai lievimmissä tapauksissa suulliseen huomautukseen. Velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta seuraisi jäljellä olevan valvonta-ajan muuntaminen vankeudeksi.

Yhdistelmärangaistusta koskevan lainsäädännön ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2018 alusta. Uusi rangaistus voitaisiin tuomita vain rikoksista, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Näin ollen ensimmäiset yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajat tulevat täytäntöönpantaviksi vasta usean vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Valvonta-ajan sisältö

Uudistusta valmisteltaessa on pohdittu erityisesti valvottavalle asetettavia velvollisuuksia ja seuraamuksia niiden rikkomisesta. Yhteiskuntaan sopeutumisen tavoitetta ajatellen ei ole mielekästä asettaa velvollisuuksia, joiden noudattamista voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä. Velvollisuuksien törkeä rikkominen johtaa esityksen mukaan valvottavan palauttamiseen vankilaan, jolloin rangaistukselle asetettu perustavoite yhteiskuntaan sopeutumisesta ei toteudu. Valvottavien keskimääräistä toimintakykyä ajatellen työstä, opiskelusta tai vastaavasta säännöllisestä ja tavoitteellisesta toiminnasta suoriutuminen koko valvonta-ajan tulee todennäköisesti olemaan vaativaa. Esimerkiksi yhdistelmärangaistukseen kuuluvan toimintavelvollisuuden tulee tästä syystä täyttyä sekä vaadittavien tuntimäärien että toiminnan sisällön osalta melko väljin kriteerein.

Lakiin sisältyvien yleisten velvollisuuksien ja rangaistusajan suunnitelmassa yksilöllisesti asetettavien määräysten noudattamista valvottaisiin eri tavoin. Täytäntöönpanoon kuuluisi aina sekä tekninen valvonta että henkilökohtainen yhteydenpito valvottavan kanssa. Tekninen valvonta ei sinänsä kannusta ketään rikoksettomaan elämään, mutta siihen liittyvät liikkumisvapauden rajoitukset ja viranomaisilla oleva tieto valvottavan olinpaikasta saattaisivat ehkäistä rikoksia. Yhdistelmärangaistusta suorittavia valvottaisiin todennäköisesti paikannusmahdollisuuden sisältävän jalkapannan avulla. Rikosseuraamuslaitos voisi valvonta-aikana muuttaa teknisen valvonnan toteutustapaa, kuten muitakin rangaistusajan suunnitelmaan sisältyviä määräyksiä. Henkilökohtainen yhteydenpito toteutettaisiin esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja valvottavan välisin tapaamisin ja puhelinsoitoin. Yhteydenpidon tarkoituksena olisi seuraamuksen suorittamisen kontrolloinnin lisäksi valvottavan tukeminen velvollisuuksien noudattamisessa.

Valvonta-ajan velvollisuuksiin kuuluisi päihteettömyys rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa. Esitystä valmisteltaessa harkittiin päihteiden käytön kieltämistä valvonta-aikana kokonaan, koska väkivaltarikosten tekeminen ja päihteiden – erityisesti alkoholin – käyttö ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Päihteettömyysvelvollisuus päätettiin kuitenkin rajata esitetyllä tavalla, koska alkoholinkäytön kieltäminen täysin johtaisi tilanteisiin, joissa valvonta-aika tulisi muuntaa vankeudeksi pelkän alkoholinkäytön vuoksi riippumatta muuten moitteettomasti sujuneesta valvonta-ajasta.

Valvottavan asumista koskevissa määräyksissä olisi olennaista kotona yöpyminen, joka toisi valvottavan elämänrytmiin säännöllisyyttä ja merkitsisi hänen olemistaan tavoitettavissa kotoaan rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyinä ajankohtina. Rikosseuraamuslaitos voisi hyväksyä valvonta-ajan asuinpaikaksi muunkin kuin valvottavan asunnon; tällainen muu sopiva paikka voisi olla esimerkiksi päihdekuntoutusta järjestävä laitos, jossa valvottava saisi hoitoa.

Rangaistusajan suunnitelma sisältäisi tarkemmat määräykset muun muassa toimintavelvollisuuden sisällöstä ja viikoittaisesta tuntimäärästä, valvottavan asunnosta ja siellä pysyttävästä ajasta sekä valvottavan rikoskumppanin tai muun nimetyn henkilön tapaamista koskevista rajoituksista. Suunnitelma pyritään tekemään yhteistyössä vangin kanssa, ja häntä olisi joka tapauksessa kuultava. Vangin suostumusta määräyksiin ei kuitenkaan tarvittaisi, kuten ei valvonta-ajan suorittamiseen muutenkaan. Tässä suhteessa yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika eroaisi esimerkiksi valvotusta koevapaudesta ja valvontarangaistuksesta, joihin sitä voidaan sisältönsä puolesta muuten verrata.

Yhdistelmärangaistuksen kohderyhmä

Koko rangaistusajan vankilassa suorittavista lähes kaikki todetaan nykyään erittäin vaarallisiksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle arvioitaessa heidän edellytyksiään päästä ehdonalaiseen vapauteen rangaistuksen loppuvaiheessa. Vuonna 2006 voimaan tulleen lainsäädännön aikana yhteensä neljä tähän ryhmään kuuluvaa vankia on päässyt ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuudesosaa, joka on aikaisin mahdollinen vapauttamisen ajankohta. Yhdistelmärangaistukseen tuomittavat tulisivat vastaamaan tätä rikoksentekijäryhmää, joten heidän valvontansa ja asetettavien tukitoimien tulee olla huolellisesti suunniteltuja ja riittävän intensiivisiä. Ehdotettavan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen olisi ennen rangaistusajan suunnitelman määräysten vahvistamista pyydettävä Vankiterveydenhuollon yksiköltä arvio valvontaan sijoitettavan vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen.

Jos valvottavan epäiltäisiin rikkoneen törkeästi velvollisuuksiaan, hänet voitaisiin ottaa turvaamistoimenpiteenä säilöön ja toimittaa vankilaan. Pikaisella säilöönotolla varmistettaisiin rikkomuksen selvittäminen ja rangaistuksen täytäntöönpanon asianmukainen jatkuminen tilanteessa, jossa valvottava saattaisi vältellä asian selvittämistä. Esitys sisältää säännökset sekä säilöönoton että valvonta-ajan mahdollisen vankeudeksi muunnon käsittelystä käräjäoikeudessa.

Kuten edellä on todettu, rangaistuksen tavoitteiden kannalta mielekkään valvonta-ajan suunnittelu yhdistelmärangaistusta suorittaville tulee olemaan vaativaa. Asteittaisen vapauttamisen antamia mahdollisuuksia on silti yritettävä hyödyntää myös tässä tavallista ongelmallisemmassa rikoksentekijäryhmässä. Yhdistelmärangaistuksen todellista vaikutusta rikosten uusimiseen on mahdotonta arvioida. Vankeutta seuraava valvonta-aika on joka tapauksessa parempi kuin nykytila, jossa koko rangaistusajan suorittaneilla ei vapauduttuaan ole minkäänlaista valvontaa.

Kirjoittaja on erikoissuunnittelija oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |