Saija Sambou

Makedonialaiset tutustuivat nuorten rikosten ehkäisyyn Suomessa

Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti tammikuussa EU:n komission rahoittaman TAIEX-opintokäynnin Makedonian rikoksentorjuntaneuvoston delegaatiolle. Painopiste oli nuorten rikosten ehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa, uusimisen ehkäisyssä ja nuorten tarpeiden tunnistamisessa. Makedonialaiset tutustuivat viranomaisten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin niin rangaistukseen tuomituille ja vankilasta vapautuneille kuin vasta pieniin rikkeisiin syyllistyneille nuorille.

Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan yksikön konstaapeli Mikko Pennanen ja Helsingin kaupungin palveluksessa oleva, poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä Anna Kärkkäinen havainnollistivat moniammatillisen tiimin työn etuja. He kertoivat, että arjen työtä tehostaa nimenomaan se, että tiimissä sosiaalityöntekijällä, poliisilla ja pyskiatrisella sairaanhoitajalla on nopea ja jatkuva mahdollisuus olla yhteydessä toisiinsa. Komisario Teemu Metsäpelto kiteytti, että ennalta estävän työn onnistumiseen tarvitaan paitsi poliisilaitoksen ja kaupungin ylimmän johdon myös väliportaan johdon tuki. Lisäksi tarvitaan ruohonjuurityötä tekevän tiimin keskinäinen luottamus ja usko ennalta estävän työn tärkeyteen.

Kenttävierailuilla Helsingin sovittelutoimistossa kuultiin lasten ja nuorten rikosten sovittelusta. Aseman Lasten toiminnanjohtaja Christian Wentzel kertoi nopeaan reagointiin perustuvasta katusovittelusta ja Walkers-kahvilatoiminnasta. Makedoniassa ei ole vielä käytössä sovittelun tapaista menettelyä.

Makedonian rikoksentorjuntaneuvosto toimii samalla periaatteella kuin Suomen eli sen jäsenet työskentelevät eri tahoilla. Neuvosto perustettiin vuonna 2009 ja se on luonut strategian nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi vuosille 2010–2020. Makedonian neuvoston puheenjohtajan Tanja Bogatinovan mukaan jopa resursseja suurempi ongelma on asenteiden muutos ja sen ymmärtäminen, kuinka tärkeää rikosten ehkäisy ja varhainen puuttuminen on. Makedonialaisille esiteltiin myös Suomen kansallisen rikoksentorjuntaohjelman merkitystä yhteistyön kehittämisessä, osaamisen lisäämisessä sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistamisessa. Tämä oli sitä osa-aluetta, jonka vieraat näkivät helpottavan asennemuutoksen synnyttämisessä myös Makedoniassa paikallistasolla.

Kahden päivän tiivis ohjelma päättyi suomalaisen kriminaalipolitiikan keskeiseen sanomaan, jonka mukaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan niin hyvää sosiaali- ja asuntopolitiikkaa kuin vahvaa kokonaisvaltaista otetta nuorten ja lapsen tukemisessa. Kritsin projektityöntekijä Kimmo Gustafssonin esitys summasi viestin, että vaikka epäonnistumisiakin tulee uusimisen ehkäisyssä, täytyy ehkäisevää työtä tekevien tahojen aina uskoa muutokseen.

Kirjoittaja on erikoissunnittelija rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |