Maahanmuuttotilanne tuo haasteita rikosten ehkäisylle

Rikoksentorjuntaneuvosto arvioi katsauksessaan maahanmuuttotilanteen haasteita rikosten ehkäisylle ja esittelee hyviä käytäntöjä, joilla tulijoiden joutumista rikoksen uhriksi tai rikoksiin syyllistymistä voidaan ehkäistä. Katsaukseen liittyen toteutettiin kysely vastaanottokeskusten turvallisuudesta (ks. s. 38).

Rikoksentorjuntakatsaukseen 2016 on kerätty tietoja maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista rikosten uhreina ja tekijöinä sekä keinoja vähentää rikollisuusriskejä. Rikosten ehkäisyn tarpeita ja Suomessa tehtävää työtä maahanmuuttajien parissa on arvioitu mm. valtionavustushakemusten perusteella. Hakemuksissa on painottunut tarve saada tietoa Suomen lainsäädännöstä omalla äidinkielellään, vähentää viranomaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja madaltaa avun hakemisen kynnystä. Toteutetuissa hankkeissa on ehkäisty lähisuhdeväkivaltaa, maahanmuuttajatyttöjen kokemaa väkivaltaa sekä nuorten syrjäytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista.

Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kuuleminen on tärkeää, sillä heillä voi olla hyviä keinoja omien yhteisöjensä rikosten, rikoksen pelon ja uhriksi joutumisen estämiseksi. Turvallisuudentunnetta voidaan parantaa yhteisöjä vahvistamalla. Esimerkiksi oikeusministeriön Trust-hanke edistää hyviä väestösuhteita. Maahanmuuttajat on tärkeä ottaa osaksi yhteisöä, sillä yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuutta ja vähentää turvattomuuden kokemista. Usein on hyödyllistä ottaa Suomeen aikaisemmin saapuneet maahanmuuttajat mukaan uusien tulijoiden kotouttamiseen ja rikosten ehkäisyn hankkeisiin.

Rikoksentorjuntaneuvosto painottaa, että maahanmuutto on osa yhteiskunnan kehitystä eikä hetken ongelma, joka pitää korjata. Tästä syystä toimiviksi havaittuja käytäntöjä pitää selvittää ja levittää. Lupaavien toimintamuotojen vaikuttavuutta on tärkeä tutkia ja koota jo olemassa olevaa arviointitietoa Suomesta ja muualta. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi turvapaikanhakijalasten ja nuorten kiinnittymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä koulun ja muiden yhteiskunnan instituutioiden tarjoamista turvaverkoista. Tällä hetkellä olisi tärkeää kehittää keinoja ehkäistä yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden joutumista seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja tutkia näiden keinojen vaikuttavuutta.

– Maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti ja ottaa heidät mahdollisimman nopeasti osaksi yhteiskuntaa. Heille tulee antaa mahdollisuus koulun käyntiin, opiskeluun ja työelämään. Useilla on jo maahan tullessaan korkeakoulututkinto tai käden taidot, mitkä tulisi hyödyntää välittömästi. Useiden kuukausien oleskelu ilman varmuutta tulevasta aiheuttaa turhautumista ja silloin ollaan vaaran lähteillä ajautua ei-toivottuun käyttäytymiseen, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja Eija Velitski toteaa. /RK

Rikoksentorjuntakatsaus 2016. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2/2017.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |