Mervi Sarimo

Kuinka rikoksen uhrin tiedonsaantia voidaan parantaa?

Viime vuonna valmistui oikeusministeriön työryhmän ehdotus siitä, miten uhreille kohdennettavaa viranomaisviestintää tulisi kehittää. Työryhmän työ liittyi uhridirektiivin mukaisten käytäntöjen edistämiseen. Ehdotuksista saatu lausuntopalaute oli myönteistä, ja lisätoiveitakin esitettiin.

Jos uhri ei tiedä oikeuksistaan, hänen on niitä vaikea käyttää. Maaliskuusta 2016 alkaen poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille säädettiin nykyistä laajempi velvollisuus ilmoittaa uhrille hänen oikeuksistaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Samassa yhteydessä tarkistettiin säännöksiä vangin tai tutkintavangin vapautumisesta ilmoittamisesta asianomistajalle.

Uhrin oikeudet ja tarpeet huomioon viestinnässä

Uhrin tiedonsaantia pohtinut oikeusministeriön työryhmä ehdotti useita toimia, joilla viestintää voidaan kehittää tyydyttämään paremmin rikoksen uhrin tarpeita. Työryhmä valmisteli Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -esitteen uhrille annettavaksi ja erityisesti esitutkintaviranomaisten viestintää tukemaan. Infoesite on julkaistu ja otettu käyttöön vuosi sitten. Esite löytyy oikeus.fi -sivustolta Jos joudut rikoksen uhriksi -esitteen yhteydestä.

Työryhmä peräänkuulutti tukipalveluihin ohjaamisen tehostamista, tiedon ymmärrettävyyttä, tietoon pääsemisen helppoutta, sähköisten ympäristöjen ja sosiaalisen median tehokkaampaa hyödyntämistä sekä parempaa uhrin tarpeiden huomioon ottamista tuomioistuinten kutsuissa ja järjestelyissä. Uhrisensitiiviseen viestintään liittyvät hyvät käytännöt tulisi työryhmän mielestä ottaa osaksi viranomaiskoulutusta ja laatuhankkeita. Tavoitteeksi tulisi ottaa myös sähköisten asiointipalveluiden ja mobiilisovellusten aikaansaaminen kansalaisten tietotarpeisiin.

Viranomaisten välistä tiedonkulkua tehostettava

Direktiivistä johtuvia uusia tarpeita tiedon välittymisestä viranomaiselta toiselle liittyy erityisesti uhrien suojelutarpeen arviointiin sekä tiedottamiseen vangin ja tutkintavangin vapautumisesta. Työryhmä piti tärkeänä, että viranomaisten välistä tiedonkulkua tehostetaan myös tietojärjestelmin. Kehittämistarpeet pitäisi ottaa huomioon esitutkinta- ja oikeusviranomaisten sekä Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmiä kehitettäessä. Työryhmä totesi vielä erikseen, että Rikosseuraamuslaitoksen tulisi varmistaa uhridirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät toimintatapojen ja vankitietojärjestelmän muutokset.

Tiedonkulkua viranomaisten välillä on varauduttu hoitamaan aluksi manuaalisessa menettelyssä. Lausuntopalautteen perusteella on kuitenkin selvää, että tietojärjestelmiä tulisi kehittää niin, että Ilmoitus asianomistajan pyynnöstä saada tietää vangin vapauttamisesta kulkisi viranomaisten välillä tietojärjestelmien avulla. Tiedot tulisi voida toimittaa sähköisesti esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän järjestelmästä tuomioistuimeen ja edelleen Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään.

Tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia

Tiedonkulun onnistuminen vapautumisilmoitusprosessissa edellyttää oikeusministeriön tietohallintoyksikön mukaan kehittämisvaiheessa olevien järjestelmien ja hankkeiden – Rikosseuraamuslaitoksen Rotin, syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten AIPAn sekä poliisin Vitjan – kiinteää yhteistyötä. Ennen uusien tietojärjestelmien valmistumista muutoksia tarvitaan poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen nykyisiin tietojärjestelmiin. Sen sijaan tuomioistuinten ja syyttäjien nykyisiin järjestelmiin ei muutoksia kannata enää toteuttaa. Oulun syyttäjänviraston mielestä väliaikaratkaisuja olisi kuitenkin syytä kehitellä ennen AIPA-hankkeen valmistumista ja käyttöönottoa: "Viranomaisten välinen nopea ja luotettava (sähköinen) tiedonkulku on niin tärkeää uhrin tiedonsaannin edistämisen kannalta, että parin vuoden tietoinen viivyttely ei ole mielestämme suotavaa." Rikosasioiden osalta AIPAn on ilmoitettu olevan käytössä kokonaisuudessaan aikaisintaan vuonna 2018.

Vangin vapautumisesta ilmoittaminen käytännössä

Asianomistajan pyynnön välittämisestä tuomioistuimelta Rikosseuraamuslaitokselle on vastuussa Oikeusrekisterikeskus, joka on ohjeistanut yleiset tuomioistuimet lähettämään ilmoitukset sille sähköpostilla. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on antanut ohjeen tutkintavangin tai vankeusvangin vapauttamisesta tai muusta vankilasta poistumisesta ilmoittamisesta asianomistajalle (12/004/2016). Tarpeelliset vankitietojärjestelmän muutokset on otettu käyttöön tammikuun alussa.

Rikosseuraamuslaitos ei vastaanota pyyntöjä suoraan asianomistajilta. Ilmoituksia vangin vapauttamisesta on tehtävä vain sellaiselle asianomistajalle, joka on viimeistään tuomioistuinkäsittelyssä ilmoittanut haluavansa ilmoituksen ja antanut sitä varten yhteystietonsa. Puhelinnumero voi olla tarpeen mahdollisia kiiretilanteita varten, kuten vangin karkaamisessa. Pyyntö ja muut tiedot välittyvät Oikeusrekisterikeskuksen kautta Rikosseuraamuslaitokseen manuaalisesti – tai aikanaan tuomioistuimen tietojärjestelmästä. Turun täytäntöönpanoyksikkö syöttää tiedot vankitietojärjestelmään niin, että ne yhdistyvät vankiin ja tuomioon. Yhteystietojen muuttumisesta asianomistajan on ilmoitettava itse suoraan yksikköön. Hän voi ilmoittaa myös sen, ettei enää halua ilmoitusta vankilasta poistumisesta tai vapautumisesta.

Ohjeen mukaan ilmoitus asianomistajalle on tehtävä hienotunteisuutta noudattaen ja ilman aiheetonta viivytystä. Asianomistajaa koskeviin tietoihin pääsy on ohjeissa rajattu vankilan johtajaan, hänen sijaiseensa, päivystävään vankilan johtajaan tai turvallisuudesta vastaavaan virkamieheen – eli niihin virkamiehiin, jotka voivat päättää ilmoittamisesta. Tieto asianomistajan pyynnöstä on vangilta ja tämän avustajalta salassa pidettävää tietoa. Tuomittu ei saa tätä tietoa missään vaiheessa rikosprosessia.

Asianomistajien pyyntöjä saada tietää vangin tai tutkintavangin vapautumisesta on arvioitu tehtävän joitakin satoja vuosittain. Kun nyt ensimmäinen vuosi uutta sääntelyä tulee täyteen, olisi mielenkiintoista tietää, miten lähelle arvio osui.

Kirjoittaja on oikeusministeriön neuvotteleva virkamies, joka toimi uhrin tiedonsaantioikeutta pohtineen työryhmän puheenjohtajana.

Rikoksen uhrin tiedonsaannin edistäminen: Työryhmän ehdotus (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 23/2016) ja lausuntotiivistelmä (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 47/2016) saatavilla www.oikeusministerio.fi.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |