Henkirikosten määrä Suomessa väheni edelleen

Poliisin tietoon tuli vuonna 2016 mukaan 98 uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta Suomessa. Määrä on 6 % pienempi kuin edellisvuonna. Henkirikollisuuden taso oli 1,8 rikosta 100 000 asukasta kohti. Henkirikollisuuden taso on vähentynyt Suomessa yhtäjaksoisesti noin 20 vuotta.

Henkirikosten tekijöistä suurin osa on keski-ikäisiä miehiä ja rikostilanteisiin liittyy yleensä alkoholinkäyttöä. Vuosina 2010−2015 aikuisten välisistä henkirikoksista 62 %:ssa kaikki osapuolet olivat humalassa ja 80 %:ssa ainakin yksi osapuoli oli humalassa. Henkirikosten osapuolet tuntevat yleensä toisensa: uhriksi joutuu useimmiten tekijän miespuolinen tuttu tai ystävä (46 % uhreista) tai naispuolinen kumppani (16 %). Uhreista 10 % on tekijälle aiemmin tuntemattomia miehiä.

Vuosina 2003−2013 henkirikoksiin syyllistyneistä hieman yli puolet oli tuomittu rikosta edeltävän 10 vuoden aikana henki- tai pahoinpitelyrikoksesta. Hieman yli kolmasosa (36 %) oli ollut vankilassa ainakin kerran elämänsä aikana ennen henkirikosta ja 28 % oli suorittanut ehdotonta vankeusrangaistusta henkirikosta edeltäneen viiden vuoden aikana.

Henkirikollisuuteen liittyy Suomessa maakunnallisia eroja, jotka ovat kuitenkin tasoittuneet hieman viime vuosina. Korkeimmat henkirikollisuustasot olivat vuosina 2010−2016 Lapissa, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa, matalimmat Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Henkirikollisuuden taso on sekä muihin EU-maihin että kaikkiin Euroopan maihin verrattuna Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomen korkeaa rikollisuustasoa selittävät pitkälti keski-ikäisten työttömien alkoholiongelmaisten miesten tekemät rikokset, muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa poikkea juurikaan muun läntisen Euroopan tasosta. /ST

Lehti, Martti: Henkirikoskatsaus 2017. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 19/2017.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |