Marianne Mäki

Ammatillisen koulutuksen reformi

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädännön ja rahoituksen uudistuksesta annetaan kevään aikana eduskunnalle. Nykyinen ammatillista peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Samalla uudistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Uudistuksen on tarkoitus tulla pääosin voimaan vuoden 2018 alusta lukien.

Uudistus haastaa koulutuksen järjestäjiä ja vankiloita nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Opiskelijavalintaa esitetään muutettavaksi jatkuvaan hakuun perustuvaksi. Tämä tuo joustavuutta koulutuksen aloittamisajankohdalle myös rangaistusten täytäntöönpanossa ja helpottaa lyhyttä tuomiota suorittavien opiskelua. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto tai sen osa. Tavoitteena ovat yksilölliset koulutuspolut, joissa osaaminen osoitettaisiin pääasiassa työelämässä käytännön työtilanteissa.

Monin tavoin syrjäytynyt ja aikaisemmin koulutuksesta pudonnut henkilö ei ilman tukea ja motivointia hakeudu takaisin koulutukseen. Vankien koulutustarpeiden tunnistamista osana rangaistusajan suunnittelua on välttämätöntä kehittää. Noin 70 prosentilta vangeista puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Noin seitsemän prosenttia ei ole suorittanut peruskoulua loppuun. Rangaistusajan suunnittelu ei ohjaa koulutustarpeen tunnistamiseen riittävän tehokkaasti, sillä ainoastaan neljälle prosentille vangeista on kirjattu rangaistusajan suunnitelmiin koulutusta koskevia tavoitteita. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus laatia opiskeleville vangeille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamisen tunnistamista tulisi tehdä yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa myös silloin, kun vanki vankilan työtoiminnassa osoittaa aikaisempaa osaamista, mutta hänellä ei ole virallista todistusta siitä.

Koulutuksen painopisteen siirtyminen työpaikoille tarkoittaa merkittävää muutosta vankiloiden työnjohtajien roolissa ja osaamisen kehittämistarvetta. Vankiloiden työtoiminnan tulisi mahdollistaa opiskelu ammatillisessa koulutuksessa sellaisilla aloilla, joilla on mahdollista työllistyä siviilissä. Hyria koulutus Oy ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toteuttavat kevään 2017 aikana Helsingin, Riihimäen, Jokelan, Keravan ja Suomenlinnan vankiloiden kanssa kehittämishankkeen, jossa valmistellaan uutta toimintamallia uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on myös laatia ehdotus koulutuksen järjestäjien ja vankiloiden yhteistyöstä ja työnjaosta. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on yksi ratkaistavista erityiskysymyksistä. Kehittämishankkeen tulosten perusteella tehdään valtakunnallisia linjauksia.

Vankilaopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen tarjonta halutaan uudistuksessa turvata koulutussäästöistä huolimatta. Koulutuksen järjestäjille tulee mahdollisuus hakea erityistä järjestämislupaa vankilaopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Tämä edesauttaa pysyvien yhteistyösuhteiden rakentamista ja vankien koulutukseen erikoistuneen järjestäjäverkon muodostumista. Haasteena on varmistua siitä, että järjestäjäverkko on alueellisesti riittävän kattava.

Vankilaopetuksen järjestäminen tultaneen huomioimaan koulutuksen järjestäjien perusrahoitusta korottavana tekijänä. Silloin, kun vanki luokiteltaisiin erityisopiskelijaksi, olisi mahdollista saada vankilaopetuksen korotuksen lisäksi korotettua erityisopetuksen rahoitusta. Koulutuksen järjestäjän saama tuloksellisuusrahoitusosuus, joka perustuu tutkintosuorituksiin, olisi suurempi, jos opiskelijalla ei olisi aikaisempaa toisen asteen tutkintoa. Tämänkin on arvioitu toimivan porkkanana vankien kouluttamiseen. Keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin vaikuttavat siviiliä pienemmät opetusryhmät, etäisyydet vankilan ja oppilaitoksen välillä sekä opetuksen mukauttaminen oppimisympäristön mukaan.

Yksilön koulutustasolla ja rikoskäyttäytymisellä on selvä yhteys. Vankien kouluttaminen on tehokas tapa katkaista rikoskierre ja integroida vanki yhteiskuntaan. Perusopetuksella ja sitä täydentävillä opinnoilla sekä valmentavalla koulutuksella on merkittävä rooli vankien opiskeluvalmiuksien parantamisessa ennen siirtymistä varsinaiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yksilöllisten koulutuspolkujen aikaansaaminen edellyttää hallinnonalojen välistä kehittämistä myös muussa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |