Riikka Kostiainen

Ukrainassa korruptio on maan tapa

Mika Aalto, minkälaisessa hankkeessa työskentelet Ukrainassa? Mitä työ käytännössä on?

Työskentelin aluksi EUAM-missiossa antikorruptioerityisasiantuntijana. Viime kesästä lähtien olen ollut vastuussa antikorruptiokomponentista EU:n rahoittamassa projektissa nimeltään "Support to Justice Sector Reforms in Ukraine". Tämän lisäksi toimin seniorineuvonantajana hiljattain perustetun antikorruptioviraston johdolle. Käytössäni on rahoitusta kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden palkkaamiseen, opintomatkojen ja seminaarien järjestämiseen. Esimerkiksi vuoden vaihteessa antikorruptioviraston johtaja ja muutama viraston avainhenkilö kävivät järjestämälläni opintomatkalla Suomessa ja luomassa kontakteja keskeisiin viranomaistahoihin. Toimikauteni päättyy tämän vuoden lopulla eli kokonaiskesto on yli kaksi vuotta.

Kuinka vakava ongelma korruptio on maassa ja millaista se on?

On äärimmäisen vaikea pukea sanoiksi, miten uskomattoman suuren mittaluokan asiasta puhutaan. Ensinnäkin korruptiota on täällä ihan kaikkialla ja toiseksi yhteiskunnan rakenne mahdollistaa sen, että valtion budjetista voi suoraan varastaa. Täällä on paljon valtion omistamia yrityksiä, joiden rahavirtoja voi yrityksen johto ohjata haluamallaan tavalla.

Korruptio jaetaan täällä kolmeen luokkaan: ylätason korruptioon, hallintoon liittyvään korruptioon ja katutason korruptioon. Korruptiota on erityisen paljon energiasektorilla sekä julkisissa hankinnoissa. Tämän lisäksi sairaaloissa pitää maksaa lahjuksia, jos haluaa saada asianmukaista hoitoa. Suorastaan järkyttävää on se, että täällä on tuomareita ja syyttäjiä, jotka ovat miljonäärejä, vaikka virallisesti heidän palkka on alle tuhat euroa kuussa. Kun tuomioistuin ja syyttäjälaitokseen ei voi luottaa niin mihin sitten voi?

Mitkä ovat suurimmat haasteet korruption torjunnassa?

Suurin haaste on luonteeltaan hyvin yksinkertainen. Aikaisemmin korruptiosta ei ole tullut mitään konkreettisia seurauksia. Tekijä ei ole joutunut vankilaan eikä rikoshyötyä ole takavarikoitu. Tästä syystä ihmiset eivät yleisesti luota viranomaisiin saatikka päätöksentekijöihin. Vasta silloin kun täällä on uskottava järjestelmä, joka takaa että korruptiosta seuraa rangaistus ja rikoshyöty takavarikoidaan, ihmiset alkavat luottamaan järjestelmään. Sen jälkeen myös ihmiset itse alkavat toimia lainmukaisesti. Hyvin harvat täällä maksavat veroja, koska pelkäävät, että sen kuitenkin joku valtiolta varastaa. Suurin haaste on ihmisten asenteiden muuttaminen. Pitää luoda negatiivinen asenne korruptiota kohtaan. Tämä ei luonnollisestikaan tapahdu sormia napsauttamalla vaan vaatii vuosien määrätietoisen ponnistuksen.

Missä asioissa viime vuosina on kenties tapahtunut edistystä?

Selkeä edistysaskel on antikorruptioviraston perustaminen sekä antikorruptiosyyttäjän perustaminen. Maahan on luotu edellytykset korruptiorikosten tutkinnalle. Virasto onkin yhdessä antikorruptiosyyttäjien kanssa alkanut tutkimaan ensimmäisiä juttujaan ja takavarikoinut rikoshyötyä. Ukrainassa ei koskaan aiemmin ole ollut itsenäistä virastoa, joka tutkii korruptiorikoksia.

Mikä on kansainvälisen yhteistyön merkitys korruptionvastaisen työn etenemisessä?

Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa parhaimmillaan hyviä käytänteitä maahan, jossa niitä ei ole tai ne ovat vaillinaisia. Lisäksi on tärkeätä luoda kontakteja maihin, joiden kanssa on tehtävä tutkinnallista yhteistyötä ja olla mukana kaikissa mahdollisissa kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa. Unohtaa ei myös pidä sitä, että on hyvin hyödyllistä oppia paikallinen toimintatapa, mikä taas edesauttaa kansainvälistä operatiivista yhteistyötä tulevaisuudessa, kun yhdessä tutkitaan rajat ylittävää rikollisuutta. Konkreettisena esimerkkinä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä voisin nostaa esiin, että antikorruptiovirasto on jo omaksunut käytänteitä, joita Suomen viranomaiset heille opintomatkan aikana seikkaperäisesti esittelivät.

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |