Painetun lehden sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Tunnustettu mutta vähän tutkittu ongelma
Päivi Honkatukia

s. 4 Syyttäjä ei ole tuomari
Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana apulaisvaltakunnansyyttäjä, laamanni Jorma Kalske. Hän painottaa, että syyttäjällä on tietty liikkumavara syytteen nostamisessa ja se pitää käyttää hyödyksi. Esimerkiksi viranomaisten ja poliitikkojen toiminnan epäkohtien selvittämiseen on suuri yhteiskunnallinen tarve.

s. 7 Korruption riskikohteet
Vesa Muttilainen

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi kuuluu vähäisen korruption maihin. Näkyvää katukorruptiota ei juuri ole, mutta korruptiota esiintyy vaikeammin havaittavissa muodoissa. Poliisiammatti-korkeakoulun tutkimuksessa vuonna 2015 selvitettiin korruption riskikohteita Suomessa.

s. 9 Oikein tai väärin – vai jotakin siltä väliltä?
Jussi Tapani

Kirjoittaja arvioi Talvivaaran kaivosta käsittelevää elokuvaa Jättiläinen korruption näkökulmasta.

s. 10 Julkisiin hankintoihin liittyy korruptioriski
Kirsi-Maria Halonen

Hankintalainsäädännön tavoitteilla kuten julkisten varojen käytön läpinäkyvyydellä ja kilpailuttamisvelvollisuudella pyritään myös ehkäisemään väärinkäytöksiä.

s. 12 Yksityistä vai julkista palvelua?
Juuso Oilinki

Viime vuosina johdonmukaisesti edennyt kuntien toimintojen yhtiöittäminen asettaa uusia vaatimuksia korruptiorikosten paljastamiselle ja tutkinnalle.

s. 13 Korruptionvastaisen strategian valmistelu etenee

s. 14 Lahjontariskin tunnistaminen yritystoiminnassa
Heli Korkka

Suomalaiset yhtiöt kiinnittävät lahjonnan ehkäisemiseen entistä enemmän huomi-ota. Kansainvälisen sääntelyn kehitys ja kiristyvät raportointivaatimukset ovat lisänneet yritysten paineita torjua lahjontaa.

s. 16 Ilmoittaja – petturi vai sankari?
Catharina Groop

Ilmoittajilla on tärkeä yhteiskunnallinen rooli korruptiivisen ja muun julkisen intressin vastaisen toiminnan paljastajina. Ilmoittajien suojelun tärkeyttä korostetaan monessa kansainvälisessä sopimuksessa.

s. 18 Vaikutusvallan väärinkäyttö
Jussi Matikkala

Suomessa on arvioitu ja harkittu vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Pulmat liittyvät ennen kaikkea päätöksentekoon vaikuttamisen "epäasiallisuutta" koskevaan kriteeriin.

s. 20 Vaalirahakohusta moderniin ja avoimeen lainsäädäntöön
Heini Huotarinen

Vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön tavoitteena on ehkäistä korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan.

s. 22 Lähdesuoja auttaa taistelussa korruptiota vastaan
Salla Vuorikoski

Lähdesuoja on yksi tärkeimmistä toimittajan työkaluista korruption paljastamisessa.

s. 23 Kansalaisjärjestö korruptiota torjumassa
Jarmo Mielonen

Transparency International Suomen rooli kansalaisjärjestönä on kiinnittää kansalaisten ja viranomaisten huomio korruptioon.

s. 24 Mitä korruptiolla tarkoitetaan?
Catharina Groop

Korruptiolla on ollut eri aikoina ja eri kulttuureissa niin monta muotoa ja ulottuvuutta, että ilmiöstä on vaikea saada otetta.

s. 25 Korruption torjunnan kansainväliset ulottuvuudet
Matti Joutsen

Lisääntynyt kansainvälinen toimeliaisuus on tuottanut tulosta. Sopimukset ovat tarjonneet tarvittavat työkalut poliisi- ja oikeudelliselle yhteistyölle.

s. 28 Jämäkkyyttä EU:n korruption torjuntaan
Filip Hamro-Drotz

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea vaatii EU:lta ja jäsenmailta päättäväisiä toimenpiteitä korruption kitkemiseksi Euroopassa.

s. 29 Ukrainassa korruptio on maan tapa

Suomalainen Mika Aalto työskentelee Ukrainassa pari vuotta korruption torjunnan tehtävissä. Toimintaympäristö on tyystin erilainen kuin Suomessa.

s. 30 Lakiuudistuksen tavoitteena yhdenmukaiset turvakotipalvelut
Sonja Tanttari

Turvakotipalveluiden rahoitusvastuu siirtyi kunnilta valtiolle. Uuden järjestelyn tavoitteena on tarjota tasalaatuisia turvakotipalveluja kaikkialla Suomessa. Tampereen turvakodissa muutokseen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta uusille asiakaspaikoille on edelleen tarvetta.

s. 32 Kuritusväkivaltaan puuttuminen on vaihtelevaa
Anna Heinonen

Väitöstutkimuksessa on analysoitu, miten sosiaalityöntekijät, poliisi ja vanhemmat määrittävät kuritusväkivallan rikoksena. Lapsiin kohdistuvissa rikoksissa viranomaistoiminnan merkitys korostuu.

s. 33 Kirja-arvio
Taina Laajasalo: Perheväkivaltaa kitkemässä

s. 34 Kriminologia
Matti Laine: Kuka on rikoksen uhri?

s. 36 Rikoksentorjunta
Jukka-Pekka Takala: Kokeellinen tutkimus etenee

38 Ajassa

Vankien teatteri- ja taidetoiminta edistää kuntoutumista

EU:n rikoksentorjuntakilpailun 2015 voitti Hollanti kyberrikoshankkeellaan

Rikoksen uhrin oikeuksiin parannuksia

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |