Sonja Tanttari

Lakiuudistuksen tavoitteena yhdenmukaiset turvakotipalvelut

Turvakotipalveluiden rahoitusvastuu siirtyi viime vuonna kunnilta valtiolle. Uuden järjestelyn tavoitteena on tarjota tasalaatuisia turvakotipalveluja kaikkialla Suomessa. Tampereen turvakodissa muutokseen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta uusille asiakaspaikoille on edelleen tarvetta.

Turvakodit on suunniteltu tarjoamaan kriisiapua, turvattua asumista sekä muuta neuvontaa ja apua lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla oleville. Asiakkaat ovat yksittäisiä henkilöitä, useimmiten naisia, joista monella on lapsia mukanaan. Turvakodit palvelevat ympäri vuorokauden maksuttomasti ja niihin voi hakeutua kuka tahansa. Suomessa turvakotitoimintaa harjoittaa tällä hetkellä 19 eri palveluntarjoajaa. Turvakotien asiakasmäärä on vuositasolla noin 3000 henkilöä, joista yli puolet on lapsia.

Viime vuonna voimaan tullut laki on muuttanut turvakotipalveluiden rahoitusmallia. Valtio myöntää rahoituksen turvakotipalvelujen tuottajille, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valitsee hakijoiden joukosta. Laki turvakotipalveluiden rahoittamisesta määrittelee aiempaa täsmällisemmin valtion roolin turvakotitoiminnan järjestämisessä, kun aiemmin kokonaisvastuu turvakotipalveluista kuului kunnille. Laissa turvakodit ja vauvaperhetyöhön keskittyvät ensikodit erotellaan omiksi yksiköikseen. Uusi asetus puolestaan määrittelee turvakotitoiminnalle tarkat ja yhdenmukaiset kriteerit esimerkiksi henkilöstön pätevyydestä. Uudistuneen lainsäädännön keskeisenä tavoitteena ovat tasalaatuiset turvakotipalvelut ympäri Suomea.

Työnjako selkeytyi

THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds pitää turvakoteihin liittyvää lakimuutosta merkittävänä edistysaskeleena. Uudelle laille on luonut tarvetta Istanbulin sopimus, joka tuli niin ikään Suomessa voimaan viime vuonna. Sopimus koskee naisiin kohdistuvan väkivallan sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä ja poistamista. Sopimuksessa annetaan määräyksiä väkivaltaan puuttumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Lakiuudistuksen vaikutuksia Suomessa on vaikea arvioida, sillä uusimpia tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta Ewaldsin mukaan turvakotitoiminnan uudet, tarkemmat kriteerit ovat tarpeen. Uusi tehtävänjako eri toimijoiden välillä selkeyttää turvakotitoiminnan toteuttamista.

− THL koordinoi ja kehittää turvakotityötä nyt valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin kuuluu toiminnan pääasiallinen vastuu ja valvonta, Ensi- ja turvakotien liitto toimii edunvalvojana. Turvakotien kehittäminen vaatii toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Lain tuoma muutos on melko poikkeuksellinen, sillä vastaavaa järjestelyä ei ole ainakaan muissa Pohjoismaissa. Uudessa laissa on monia positiivisia puolia, mutta toisaalta kuntien vastuun väheneminen saattaa olla ongelmallista, sillä kunnan palveluiden pitäisi pystyä panostamaan väkivaltatyöhön turvakotien lisäksi. Turvakotiasuminen on yksi väliaikainen vaihe väkivaltaan puuttumisessa, tosiasiassa palveluiden tulisi toimia saumattomana jatkumona.

Tampereella saa yksilöllistä apua

Tampereen ensi- ja turvakoti ry on yksi niistä turvakotipalveluiden tuottajista, joille myönnettiin rahoitusta vuonna 2015. Samalla paikalla Tampereella on ollut turvakoti vuodesta 1984 ja ensikoti vuodesta 1951. Tampereen turvakoti on ainoa Pirkanmaalla sijaitseva turvakoti ja siellä on tällä hetkellä kahdeksan asiakaspaikkaa. Tampereen ensi- ja turvakodin johtaja Tessa Tuukkanen-Salovesi arvioi, että keskimäärin asiakkaat viipyvät turvakodissa kahdesta kolmeen viikkoa. Asiakkaista huomattava enemmistö on naisia, miehiä tulee hyvin harvoin. Monella turvakotiin pyrkivällä on lapsia mukanaan, mutta yksin tulevien määrä on kasvanut.

− Uudessa laissa keskeistä on, että turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille sukupuoleen, ikään tai muuhun taustaan katsomatta. Tästä syystä myös yksin tulevat asiakkaat on pyritty huomioimaan aiempaa paremmin. Tasa-arvoiset turvakotipalvelut tarkoittavat myös sitä, että jokainen turvakodin asukas saa tarpeidensa mukaan yksilöllistä apua väkivaltatyöstä. Asiakas osallistuu eri työmuotoihin ja sitoutuu noudattamaan yhteisön pelisääntöjä. Turvakodissa asumisen on tarkoitus tuoda asiakkaalle turvallisuuden ja vakauden tuntua. Työntekijä on turvakodissa asiakkaan käytettävissä vuorokauden ympäri.

Tampereella turvakotiin hakeudutaan useita väyliä pitkin, joista yleisin on sosiaalipäivystys. Joskus turvakodin tarpeesta voi ilmoittaa ulkopuolinen, kuten apua tarvitsevan sukulainen. Turvakotiprosessin aikana täytyy huomioida väkivallan kohteeksi joutunut aikuinen, mahdolliset lapset sekä väkivaltaan syyllistynyt. Työn tavoitteena on auttaa koko perhettä, jotta myöhemmin voidaan turvata lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan. Turvakoti on yksi välivaihe väkivallan katkaisussa, ja asiakkaan siirtyminen turvakodista eteenpäin vaatii viranomaisyhteistyötä. Asiakas ohjataan turvakodista edelleen sosiaaliviranomaisen tuen piiriin. Hankaluudet voivat eri toimijoiden yhteistyössä Tuukkanen-Saloveden mukaan liittyä esimerkiksi siihen, että turvakoti pystyy auttamaan vain rajallisesti asumisjärjestelyissä, ja tällaisissa tilanteissa kaivattaisiin kunnallisten palveluiden tehokkaampaa toimintaa.

Kehitettävää riittää

Lakiuudistus ei vielä itsessään riitä ratkomaan kaikkia pulmia. Helena Ewalds toivoo, että valtion budjetista saadaan tulevaisuudessa lisää rahoitusta, jotta toiminnan lisääminen mahdollistuu. Turvakotien vähyys on ongelmallista joissakin maakunnissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla lisää ongelmia tuottaa tilojen vaikea saatavuus. Tessa Tuukkanen-Salovesi kertoo myös, että Tampereella asiakaspaikat ovat viime aikoina olleet jatkuvasti täynnä. Turvakodin työntekijät joutuvat ohjaamaan apua tarvitsevia muualle. Hän huomauttaa, että Istanbulin sopimuksen mukaan alueella tulisi olla huomattavasti enemmän turvakodin asiakaspaikkoja. Koko maan tasolla turvakotipalvelut tulisi Ewaldsin ja Tuukkanen-Saloveden mukaan saada kattavammiksi ja niiden saavutettavuus paremmaksi, jotta alueellinen tasavertaisuus toteutuu.

Ewalds näkee turvakotitoiminnan kehityksen ja tulevaisuuden kokonaisuudessaan valoisana. Paljon hyvää on saatu aikaan: turvakotityötä tekevien asiantuntijuus on lisääntynyt ja turvakoteihin liittyvät asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi. Kehityksen painopisteinä ovat olleet erityisesti turvakotiympäristön kodinomaisuuden korostaminen sekä asukkaiden kannustaminen aktiivisuuteen ja arkiseen tekemiseen turvakotiasumisen aikana. Hän toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin panostaa vielä lisää väkivaltatyön koulutussisältöihin, jotta ammattilaiset oppisivat tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan niihin aiempaa tehokkaammin.

Tuukkanen-Salovesi nostaa myös esille koulutuksen lisäämisen ja monipuolistamisen. Erityisesti lasten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön kaivataan lisää osaamista, ja erilaisten erityisryhmien huomioiminen aiempaa paremmin on hyvä asettaa tavoitteeksi. Tampereen turvakodin asiakkaista lähes kolmasosa on tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia, ja kieliongelmat sekä tulkkien vähyys näkyvät turvakotityön arjessa. Turvapaikanhakijamäärien lisäännyttyä kieleen ja kulttuuriin liittyvät haasteet tulevat näkymään tulevaisuudessakin. Lisäksi hän korostaa, että turvakotitoiminnasta kertominen ruohonjuuritasolta alkaen on ensiarvoisen tärkeää. Turvakotien merkitys on tunnustettava, jotta palveluihin hakeudutaan ja niitä arvostetaan.

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |