Salla Vuorikoski

Lähdesuoja auttaa taistelussa korruptiota vastaan

On pengottu laittomasti puhelintietoja, puhutettu työntekijöitä yksi kerrallaan, uhattu juristeilla, udeltu toimittajakollegoilta, arvuuteltu lehtien palstoilla. Kaikkea tätä ja paljon muuta on tehty, jotta olisi saatu selville, kuka tai ketkä ovat kertoneet epäkohdasta toimittajalle.

Kun pitkään piiloteltu sotku tulee julki, monessa organisaatiossa ensimmäinen huoli ei ole epäkohdan korjaaminen. Tärkeää on selvittää lähde. Tämän tietää moni ihminen, joka vasta harkitsee vääryydestä kertomista toimittajalle.

Kun olin edesmenneen 45 minuuttia -ohjelman toimittaja, eräs poliitikko kutsui minut kahville. Luulin, että hän haluaa taustoittaa julkaistun juttuni aihepiiriä. Poliitikolla oli keskeinen tehtävä kritiikin kohteena olleessa organisaatiossa. Tilaisuuden todellinen luonne kävi nopeasti ilmi. Hän alkoi pudotella kahvinjuonnin lomassa työntekijöiden nimiä ikään kuin testatakseen, kuka heistä oli mahdollisesti ollut juttuni lähde. Tulin huomaamaan, että lähdesuojan merkitys ei aina aukea edes yhteiskunnan eliitille.

xxx

Lähdesuoja ei ole mikään kevyt sopimus. Olen keskustellut urani aikana lukuisten ihmisten kanssa siitä, mitä paljastuksesta voi seurata. Mitä lähdesuoja tarkoittaa? Voiko lähde jäädä kiinni sähköposteista tai puheluista? Joskus on ollut pakko tehdä ihmiselle selväksi, että jos jutuntekoon lähdetään, hän ottaa merkittävän riskin. Se voi toteutuessaan tarkoittaa esimerkiksi työpaikan menettämistä. Jotkut ovat siitä huolimatta valmiita parantamaan maailmaa. Journalistipalkintoja jaettaessa mieleen onkin hiipinyt ajatus: moni palkinto pitäisi luovuttaa toimittajan lisäksi rohkealle lähteelle, jonka ansiosta epäkohdan paljastaminen on ylipäätään ollut mahdollista.

Median pakeille tulevat vuotajat ovat usein omissa organisaatioissaan todenpuhujia, joskus muiden mielestä rasittavia vastarannankiiskiä. Epäasialliset puuhat sulkevat tyypillisesti taikapiiriinsä isomman joukon ihmisiä. Heistä osa saa etuja, osa hyväksyy ne hiljaisesti – jotkut ehkä toivovat pääsevänsä joskus itse apajille. Kaikki eivät välttämättä edes tajua, että toimintatavoissa on jotain outoa. Vuotaja lähtee median pakeille, koska ei ole saanut muutosta aikaan taikapiirin sisällä.

Lähdesuoja ei ole tietenkään ainoa toimittajan työkalu korruption paljastamisessa, mutta se on yksi tärkeimmistä. Toimittaja voi vedota lähdesuojaan esitutkinnassa ja kieltäytyä kertomasta tietojaan poliisille. Lähdesuoja voidaan murtaa vain oikeudessa erityisen vakavien rikosten käsittelyn yhteydessä.

Vaikka lähdesuoja on laissakin määritelty vahvaksi, viime vuosina on nähty monenlaista temppuilua sen horjuttamiseksi. Vähän aikaa sitten ns. Aarnio-käräjillä oltiin marssittamassa rikostoimittajaa todistajaksi – tavoitteena oli selvittää, oliko entinen huumepoliisin päällikkö ollut hänen juttujensa lähde. Toimittajan mahdollisilla tiedoilla ei olisi ollut Aarnion rikossyytteiden selvittämisen kannalta mitään olennaista merkitystä. Onneksi viime metreillä apulaisvaltakunnansyyttäjä tajusi tilanteen ja keskeytti hankkeen. Tuolloin perusteluna oli itsekriminointisuoja – lähteistään kertova toimittaja voisi mahdollisesti saattaa myös itsensä avunanto- tai yllytyssyytteen vaaraan.

Oli Aarnion mahdollisista toimista median suuntaan mitä mieltä hyvänsä, kysymys on paljon sitä suurempi. Lähdesuojaa ovat nimittäin hyödyntäneet myös ne toimittajat, jotka ovat paljastaneet hänen hämäräpuuhiaan. Jos yleisö saa käsityksen, että lähdesuoja onkin vain puolivillainen mukasopimus, yhä useampi sanktioita pelkäävä lähde jättää epäkohdat paljastamatta.

xxx

Ruotsissa vuotajien merkitys korruption ja muiden epäkohtien paljastamiseksi on ymmärretty paremmin kuin meillä. Siellä lähdesuoja on vahvempi. Julkisen puolen työnantaja ei esimerkiksi saa edes yrittää selvittää toimittajan lähdettä. Meillä tällaiset epäviralliset ja virallisemmatkin vuotajaselvitykset eivät ole edes harvinaisia. Toimittajat ovat toivoneet vuotajan selvityskieltoa myös Suomeen, mutta valitettavasti viime vuosina toimittajayhdistysten huomio on mennyt lähinnä nykyisen lähdesuojan ja muiden tiedonsaantikeinojen puolustamiseen. Valtaapitäviä poliitikkoja avoimuuden edistäminen ei ole näyttänyt erityisesti kiinnostavan, mutta ehkä sekin päivä vielä koittaa.

Kirjoittaja on tutkiva toimittaja Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksessa.

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |