Jarmo Mielonen

Kansalaisjärjestö korruptiota torjumassa

Eräässä kansainvälisessä korruption torjuntaa käsitelleessä seminaarissa kerrottiin seuraava tarina:

Erään eurooppalaisen maan pääministeri kutsui konferenssin jälkeen joukon muiden maiden ministereitä kotiinsa tutustumiskäynnille. Vieraat ihailivat talon komeutta, jolloin isäntä kertoi, että hän oli saanut suuresta tiehankkeesta 10 prosenttia talonsa rakentamiseen. Kului vuosia ja ko. pääministeri sattui kerran matkustamaan Afrikkaan sikäläisen ministerin vieraaksi. Vieras vietiin myös kotikäynnille, nyt upeaan linnaan. Vieras ihmetteli, miten linnan hankinta oli ollut mahdollista, jolloin vastaus kuului, että myös heillä oli ollut tiehanke, mutta linnan rakentamiseen oli mennyt 100 prosenttia.

Toivottavasti Suomessa tilanne ei ole samankaltainen. Huolestuttavalta vaikuttaa kuitenkin mm. Patrian asekauppoja koskeva tapaus.

Järjestön toiminta

Transparency International Suomen rooli kansalaisjärjestönä on kiinnittää kansalaisten ja viranomaisten huomio korruptioon ja ennen kaikkea sen torjuntaan. TI Suomi on kansainvälisen organisaation Suomen yksikkö. Suomen yksikkö on kuitenkin itsenäinen suomalainen yhdistys, jossa on sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Itse tulin valituksi yhdistyksen puheenjohtajaksi viime vuoden huhtikuussa. Jäin eläkkeelle viime marraskuussa verohallinnosta 40 virkavuoden jälkeen ja olen ollut aikaisemmin verohallinnon edustajana oikeusministeriön korruptiontorjuntaverkostossa usean vuoden ajan.

TI Suomen toiminta on tähän mennessä painottunut osallistumiseen erilaisiin korruption torjuntaa edistäviin työryhmiin ja verkostoihin kuten oikeusministeriön korruptiontorjuntaverkostoon, korruptiontorjuntastrategian suunnittelutyöryhmään, ilmoittajatyöryhmään ja eettiseen työryhmään. TI Suomi oli myös mukana torjumassa hallintarekisteröintiä. TI Suomi on ollut mukana järjestämässä jo perinteeksi muodostunutta vuosittaista korruptiontorjuntapäivää. Lisäksi se pitää yllä nettisivuja ja antaa lausuntoja mm. eri lainsäädäntöhankkeisiin.

Monia ongelmia

Pelkästään korruptioindeksin perusteella Suomen korruptiotilanne on varsin hyvä. Valitettavasti on kuitenkin olemassa varsin konkreettisia viitteitä siitä, että tosiasiallisesti ns. rakenteellinen korruptio on ongelma Suomessa. Perustan näkemykseni ennen kaikkea Vaasan yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tekemiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Suomen ongelmana on myös se, että Suomi ei ole pystynyt toteuttamaan OECD:n asettamia vaatimuksia korruption torjunnan tehostamiseksi.

Suomen ongelmana voidaan erityisesti pitää sitä, että vaikka puhutaan yleisesti korruptiosta, säädöstasolla sitä ei ole määritetty. Tästä johtunee, ettei korruptio sisälly myöskään Suomen rikoslakiin. Lahjoman ja virkavirheen käsitteet eivät ole riittävän laaja-alaisia.

Jotta korruption torjunnasta tulisi todella konkreettista, edellyttäisi se erityistä korruptiolakia rahanpesulain mukaisesti. Ko. lakiin pitäisi ensinnäkin implementoida kaikki Suomen solmimat korruptiontorjuntasopimukset. Rikosoikeudellista korruption käsitettä tulisi laajentaa koskemaan myös vaikutusvallan väärinkäyttöä tai vaikutusvallan kauppaamista. Säännöksen sisältönä voitaisiin käyttää entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin kansanedustajana tekemää ehdotusta.

Korruptiotapausten paljastumiseksi on erityisen tärkeää, että säädetään yleinen ilmoittajasuoja korruptiosta ilmoittajille (whistleblower). Yhtä tärkeätä on, että perustetaan erityinen viranomainen huolehtimaan ko. ilmoitusten käsittelystä. Erikseen on mietittävä, onko tämä yksikkö myös korruptiorikosten tutkija vai kuuluuko tutkintavastuu edelleen poliisille.

Perustettavan korruptioviranomaisen tehtävänä olisi myös vastata korruptiota ja sen torjuntaa koskevan tutkimuksen koordinoinnista, tiedottamisesta ja kansalaisten valistamisesta.

Suomalaisen korruption torjunnassa on myös ongelmana, että valtaosin keskitytään julkisen sektorin korruptioon. Sen sijaan yksityinen puoli on jäänyt turhan vähälle. Kuitenkin mm. kansainvälisissä selvityksissä pidetään yksityispuolen korruptiota suurena ongelmana. Suomalaiset suuryritykset ovat oma-aloitteisesti luoneet hyviä toimintakäytäntöjä, joihin sisältyy korruption torjunta olennaisena osana. Myös keskisuuret ja pienet yritykset tulisi saada mukaan noudattamaan näitä hyviä käytäntöjä.

Poliittista tukea tarvitaan

Lopuksi voidaan todeta, että pitkälti TI:n korruptioindeksin ja siinä Suomen hyvän aseman johdosta on vaikeata saada viime kädessä poliitikkoja ymmärtämään, että piilossa oleva rakenteellinen korruptio on niin vakava ongelma, että se edellyttäisi pikaisia toimenpiteitä, mm. lainsäädäntöön. Positiivisena asiana voidaan pitää, että hallituksen harmaan talouden torjuntastrategiaan on tarkoitus sisältyä myös erityisenä osiona korruption torjunta. Se on hyvä alku, mutta ei suinkaan riittävä.

Kirjoittaja on Transparency International Suomen puheenjohtaja.

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |