Haaste 1/2016

Teemana korruptio

Artikkeleita

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana apulaisvaltakunnansyyttäjä, laamanni Jorma Kalske. Hän painottaa, että syyttäjällä on tietty liikkumavara syytteen nostamisessa ja se pitää käyttää hyödyksi. Esimerkiksi viranomaisten ja poliitikkojen toiminnan epäkohtien selvittämiseen on suuri yhteiskunnallinen tarve.

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi kuuluu vähäisen korruption maihin. Näkyvää katukorruptiota ei juuri ole, mutta korruptiota esiintyy vaikeammin havaittavissa muodoissa. Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2015 laatimassa tutkimuksessa selvitettiin hallitusohjelman kirjauksen pohjalta korruption riskikohteita Suomessa. Tutkimuksessa koottiin tietoa piiloon jäävän korruption piirteistä sekä korruption kohdentumisesta yhteiskunnassa.

Elokuva-arvostelu: Jättiläinen (2016)

Hankintalainsäädännön tavoitteena on turvata tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, edistää kilpailua, tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Julkisten varojen käytön läpinäkyvyydellä ja kilpailuttamisvelvollisuudella pyritään näin ollen myös ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Julkishallinnon yhtiöittäminen korruption torjunnan haasteena

Suomalaiset yhtiöt kiinnittävät lahjonnan ehkäisemiseen enemmän huomiota kuin koskaan. Kansainvälisen lahjontasääntelyn kehitys sekä kiristyvät raportointivaatimukset ovat lisänneet yritysten paineita torjua korruptioriskejä.

Ilmoittaja on tärkeä toimija korruption torjunnassa

Suomessa on arvioitu ja harkittu vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Pulmat liittyvät ennen kaikkea päätöksentekoon vaikuttamisen "epäasiallisuutta" koskevaan kriteeriin.

Puolueiden koko historian ajan on varainhankinnalla ollut niille tärkeä merkitys. Julkisen tuen lisäksi keskeisiä tulonlähteitä puolueille ovat muun muassa jäsenmaksut, arpajaiset, erilaiset myyntitulot ja keräykset, liiketoiminnan tulot sekä lahjoitukset. Vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön tavoitteena on ehkäistä korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan.

Turvakotipalveluiden rahoitusvastuu siirtyi viime vuonna kunnilta valtiolle. Uuden järjestelyn tavoitteena on tarjota tasalaatuisia turvakotipalveluja kaikkialla Suomessa. Tampereen turvakodissa muutokseen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta uusille asiakaspaikoille on edelleen tarvetta.

Kirja-arviossa Jari Hautamäen teos Mikä minuun meni? Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta (Gummerus 2014).

Kriminologia-sarjassa käsitellään stereotypioita rikoksen uhrista.

Rikoksentorjunta-palstan aiheena ovat kokeelliset ja muut edistyneet vertailuasetelmat. Ne yleistyvät ja parantavat vaikutusarviointeja.

 
Julkaistu 23.3.2016
Sivun alkuun |