Juha Kääriäinen

Päihteet ja rikollisuus

Rikollisuus on yksilötasolla vahvasti kasautuva ilmiö: kaikkein marginalisoitunein pieni miesjoukko, joka kiertää vankiloissa ja muissa seuraamusjärjestelmissä, tekee valtaosan kaikista tavanomaisista rekisteröidyistä omaisuus- ja väkivaltarikoksista. Vankilat täyttyvät pääosin sairaista ja ennen kaikkea päihdeongelmaisista miehistä. Vankien terveystutkimukset osoittavat, että vankien päihdeongelmat ovat vuosien varrella vain pahentuneet. Alkoholiriippuvuus on aina ollut näiden ihmisten keskeinen ongelma, mutta alkoholin rinnalle ovat entistä vahvemmin tulleet erilaiset muut päihteet.

Voi siten sanoa, että yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä rikollisuutta olisi vaikuttaa huono-osaisimpien miesten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tarvitaan päihdehuollon palveluja, monipuolista psyko-sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja. Tämähän ei ole mikään uutinen kenellekään alalla työskentelevälle. Uutinen on sen sijaan Yaira Obstbaumin tutkimustulos, jonka hän esittelee lehtemme tässä numerossa. Hänen havaintonsa nimittäin on, että laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen painopiste on Suomessa siirtymässä sosiaali- ja terveysviranomaisten tuottamista kuntouttavista palveluista vankiloihin. On hyvä, että vankiloissa tarjotaan päihdekuntoutusta mutta voi kysyä, onko tämä kehityksen suunta järkevä. Eikö sairaat ja päihdeongelmaiset pitäisi hoitaa pääosin muualla kuin vankiloissa? Obstbaumin tulos kuvastaa ehkä laajempaa megatrendiä niin meillä kuin muuallakin: huono-osaisten ongelmat kiinnostavat vasta, kun niistä on tullut turvallisuusongelmia.

Alkoholin ja perinteisten huumausaineiden rinnalle on tulossa yhä laajempi kirjo erilaisia uusia yhdisteitä, joita markkinoidaan päihtymistarkoituksiin mutta joita ei toistaiseksi valvota huumausaineina. Euroopan huumausaineiden väärinkäytön valvontakeskus EMCDDA ilmoittaa havainneensa tällaisia muuntohuumeita jo yli 400 yhdistettä ja uusia ilmoituksia tulee viikoittain. Muuntohuumeita kaupitellaan internetin välityksellä sadoilla eri sivustoilla ja viranomaisten mahdollisuudet tällaisen tarjonnan rajoittamiseksi ovat väistämättä rajalliset. Suomessa muuntohuumeiden käyttö on ainakin vielä marginaalinen ilmiö ja syyn täytyy olla kysynnän vähäisyydessä. Luultavasti kysyntää laskee muuntohuumeiden varsin suuret riskit. Eräiden muuntohuumeiden osalta onkin raportoitu useista kymmenistä kuolemantapauksista ja sadoista myrkytyksistä Euroopassa.

 
Julkaistu 13.3.2015
Sivun alkuun |