Tomi Lintonen

Ei raitista sukupolvea

Uutiset raittiuden yleistymisestä nuorten keskuudesta ovat saaneet meidät odottamaan suomalaisen humalakeskeisen juomatavan muuttumista ja jopa raittiin sukupolven esiinnousua. Noin joka kolmas 14-vuotias oli vuosituhannen vaihteessa raitis, vuonna 2013 jo kaksi kolmesta. Valitettavasti tuore väestötutkimukseen perustuva analyysi kuitenkin osoittaa, että 18 vuoden ikään tullessaan nuorten raittius on yhtä harvinaista kuin aikuisilla ja juomatavat yhtä humalapitoisia kuin aiemmilla sukupolvilla.

Aikuisten suomalaisten juomatavat muuttuivat dramaattisesti 1960-luvun lopulla keskioluen "vapauduttua": raittius on sen jälkeen tullut yhä harvinaisemmaksi ja säännöllinen juominen on lisääntynyt. Miehillä humalajuominen on 1990-luvun alun jälkeen hieman harvinaistunut, mutta naisilla humalaan juomisen yleistyminen on edelleen jatkunut. 12–18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttöä seuranneen Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 12-vuotiaiden juominen on pysynyt hyvin harvinaisena seurannan aloittamisesta (1977) lähtien. 14- ja 16-vuotiaiden raittius kävi vuosi vuodelta harvinaisemmaksi aina 1900-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen raittius on 2000-luvulla yleistynyt. Hieman yli kymmenen prosenttia 16-vuotiaista oli viime vuosituhannen lopulla raittiita, mutta vuonna 2013 jo useampi kuin joka kolmas.

Juomatavat muuttuvat erityisen nopeasti nuoruusiässä: alkoholin juominen lisääntyy 12-vuotiaana tehdyistä kokeiluista säännölliseksi juomatavaksi pääsääntöisesti 30 ikävuoteen mennessä. Tyypilliseen suomalaiseen juomisuraan liittyy ensimmäiset humalakokemukset 16 ikävuoteen mennessä ja juomisen vakiintuminen 30 ikävuoden jälkeen. Juominen on toki yksilöllistä: on myös ihmisiä, joilla juominen vähenee jo 20 vuoden ikään mennessä.

Humalajuominen eri vuosina syntyneillä


Raittiiden osuus (%) 12, 14, 16 ja 18 vuoden iässä viidessä syntymävuosiryhmässä; vasemmalla tytöt ja oikealla pojat.

Vertailimme tuoreessa tutkimuksessa eri vuosina syntyneiden juomista. Ensimmäinen ikäluokka oli vuonna 1967 syntyneet ja viimeinen 1995 syntyneet. Raittiiden osuudet ikäluokasta pienenivät vuonna 1967 syntyneistä aina vuosina 1979–1989 syntyneisiin asti, jonka jälkeen raittiudesta tuli jälleen yhtä yleistä kuin 1960-luvun lopulla syntyneillä. Humalaan juomisen osalta havaittiin, että viimeksi kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana vain erittäin harvat nuoret ovat juoneet itsensä humalaan 12 vuoden iässä, mutta teini-iän myötä humalajuominen yleistyi 1960-luvun lopulla syntyneillä 14 ja 18 ikävuoden välillä. 1970- ja 1980-luvuilla syntyneillä humalajuominen "opittiin" yleisesti jo ennen 14 ikävuotta, mutta 1990-luvulla syntyneiden humalatavan kehitys muistutti jälleen 1960-luvun lopulla syntyneitä. Tyttöjen humalajuomisessa havaittiin vielä erityispiirre: 1960- ja 1970-luvuilla syntyneillä tytöillä humalajuominen ei enää yleistynyt 16 ikävuoden jälkeen, mutta sen jälkeen myös 1990-luvulla syntyneillä tytöillä humalajuominen yleistyy ainakin 18 ikävuoteen asti.

Alaikäisten nuorten osalta raittius on siis yleistynyt, mutta täysi-ikäisyyden rajalla muutoksia raittiimpaan suuntaan ei ole kuluneiden 40 vuoden aikana havaittavissa. Tämän päivän alaikäisistä vain hieman useampi juo itsensä humalaan kuin 1960-luvun lopulla syntyneistä ikäluokista; 1970–1980-luvuilla syntyneet humaltuivat alaikäisinä useammin. 18 vuoden iässä itsensä humalaan jotakuinkin säännöllisesti juovia on ollut jo kolme vuosikymmentä noin kolmannes ikäluokasta, sekä tytöistä että pojista.

Alkoholipoliittiset toimet on viime vuosikymmeninä suunnattu erityisesti lasten ja nuorten suojeluun alkoholilta – analyysimme mukaan juominen on kehittynyt alaikäisten osalta toivottuun suuntaan. Tosin lainsäätäjän ajatus siitä, että alkoholi ei kuulu alle 18-vuotiaan elämään ei ole vielä toteutunut, sillä 16-vuotiaista raittiita on edelleen vain joka neljäs. Lisäksi odotukset siitä, että myöhäisempi alkoholiin tutustuminen johtaisi hillitympiin juomatapoihin myös aikuisena, eivät näytä toteutuvan.

Kirjoittaja työskentelee Alkoholitutkimussäätiössä tutkimusjohtajana.

Lähde: Lintonen T, Mäkelä P, Härkönen J, Raitasalo K (2015): Tulevat sukupolvet eivät ole raitistumassa. Yhteiskuntapolitiikka 80(1):46–53.


 
Julkaistu 13.3.2015
Sivun alkuun |