Haaste 1/2015

Teemana päihteet

Pääkirjoitus

Artikkeleita

Sosiaali- ja terveysministeriöstä eläköitynyt sosiaalineuvos Tapani Sarvanti näkee, että Suomessa on pystytty toteuttamaan maltillista huumausainepolitiikkaa siksi, ettei huumekysymys ole koskaan vahvasti politisoitunut. EU:n tuki on ollut merkittävä maltillisen, myös haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan kehittämisessä. Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvaa kontrollia hän haluaisi keventää muutamien Euroopan maiden mallin mukaan.

Tutkimuksessani on selvitetty laitosmuotoisen päihdehuollon työnjakoa sosiaali- ja terveydenhoidon, poliisin säilön ja vankilan välillä vuosina 1985–2006. Työnjako on muuttunut pakkokeinoja korostavaan suuntaan laman jälkeen. Erityisesti vankilan osuus on kasvanut.

Rikosseuraamusalan asiakkaiden koulutustausta, sosiaalinen asema ja terveydentila ovat selkeästi heikommat kuin muulla väestöllä. Suuri osa rikoksista tehdään päihtyneenä ja vankilassa kohdataan niitä, joiden päihdeongelma on kehittynyt kaoottiseksi ja johtanut syrjäytymiseen. Tämä on synnyttänyt tarpeen tarjota päihdekuntoutusta vankilassa. Usein vankeustuomiot ovat lyhyitä, joten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan kiinteää yhteistyötä siviilipuolen kanssa.

Päihdekuntoutuksen käyttöä rikosseuraamusten osana voisi edistää kehittämällä päihdekuntoutusta yhtenä yhteiskunnallisen sovittelun muotona.

Vuosina 2009–2011 toteutetussa ennakointitutkimuksessa valtaosa suomalaisista huumausainealan asiantuntijoista oli sitä mieltä, että lääkkeiden päihdekäyttö tulee vuonna 2020 olemaan yleisempää kuin laittomien aineiden käyttö. Tuoreet analyysit viittaavat siihen, että ennustus on toteutunut jo etuajassa: lääkkeet ovat jo nyt keskeinen osa huumeongelmaa.

Uruguayssa ja muutamassa Yhdysvaltain osavaltiossa on päädytty kannabiksen laillistamiseen ja jonkin verran kokemuksia on jo kertynyt. Näiden maiden kokemusten perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöksiä vaikutuksista Suomessa.

Lainmuutos parantaa mahdollisuuksia ennakoivaan valvontaan

Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio saa tutkittavaksi jatkuvasti uusia yhdisteitä.

Huumeidenkäytön laajuuden arviointi edustavasti väestötasolla on tutkimuksellinen haaste. Yksi lupaavimmista uusista keinoista huumetilanteen seuraamiseksi on huumejäämien mittaaminen yhteiskunnan jätevesistä. Menetelmällä saadaan riippumatonta tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä lähes reaaliaikaisesti.

Yleisesti Suomessa käytetyistä päihteistä varsinkin alkoholilla ja amfetamiinilla on osoitettu olevan yhteyttä väkivaltaan. Vaikka amfetamiinia käytetään Suomessa suhteellisen paljon, korostuu väkivaltatilastoissa nimenomaan yleisimmän päihteen, alkoholin osuus. Suomessa valtaosasta tapoista ja suurimmassa osassa pahoinpitelyistä alkoholi on yksi mukana olleista tekijöistä, jopa poikkeuksellisen korostetusti verrattuna kansainväliseen tasoon.

Kiinnitän tässä artikkelissa huomiota päihtyneen rikosvastuuseen suhtautumisessa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden käytännön vaikutuksiin.

Pakka-toimintamalli on suomalainen sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle työlle. Painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Mallin kehittäminen aloitettiin kymmenen vuotta sitten ja nykyään sen piirissä on jo yli kolmannes suomalaisista.

Eurooppalainen yritys parantaa nuorten juomatilanteiden turvallisuutta kaupunkien yöelämässä

Rikoksentorjuntapalstalla käsitellään alkoholia väkivallan myötävaikuttavana syynä ja siihen puuttumista.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan selitysmalleja.

.

 
Julkaistu 13.3.2015
Sivun alkuun |