Saija Sambou & Aarne Kinnunen

Väkivallan ehkäisyä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyönä

Gambiassa tammikuussa järjestetyssä koulutustilaisuudessa kuultiin suomalaisia esimerkkejä väkivallan vähentämisestä ja pohdittiin niiden soveltamista paikallisiin olosuhteisiin.

Oheinen todenperäinen tapauskuvaus on samalla draamaharjoitus Gambiassa tammikuussa järjestetyssä koulutustilaisuudessa. Pia Puu Oksanen, Naisten Linjan toiminnanjohtaja on tyytyväinen, koska koulutus näyttää saavuttaneen tavoitteitaan. Osallistujat tunnistavat hyvin sukupuolittuneen väkivallan muotoja, sosiaalityöntekijällä on ammatillinen ja empaattinen ote ja uhria esittävä poliisi osaa eläytyä uhrin asemaan. Koulutuksen järjesti naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen tähtäävä suomalais-gambialainen yhteistyöhanke NGBV (Network Against Gender Based Violence in Gambia). Hanke käynnistyi vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen 2015. Suomen ulkoasiainministe¬riö on myöntänyt sille kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyötukea. Hanketta hallinnoi RaTas ry.


Vapaaehtoiset kouluttavat

Suomalaiset vapaaehtoiset asiantuntijat kouluttivat sosiaalityöntekijöitä, poliiseja ja yhteisötyöntekijöitä viiden päivän ajan Manner-Afrikan pienimmässä valtiossa Gambiassa. Koulutuspäivillä harjoiteltiin väkivallan uhrin kohtaamista ja auttamista, psykososiaalisen tuen tarpeen kartoittamista ja palveluohjausta. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi Raiskauskriisikeskus Tukinaisen SENJA-sensitiivisyysmalli ja MARAK-malli, joka tähtää uudelleen rikoksen uhriksi joutumisen ehkäisemiseen. Yhdessä osallistujien kanssa pohdittiin myös, miten suomalaisia malleja voi hyödyntää paikallisissa olosuhteissa. NGBV-verkosto on järjestänyt koulutusta myös lääkäreille, sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille. Heitä on koulutettu väkivallan uhrin kohtaamiseen ja vammojen dokumentointiin mm. poliisia ja oikeuslaitosta varten.

Kehitysyhteistyöhankkeessa 85 prosenttia budjetista tulee ulkoasiainministeriöltä, vähintään 7,5 prosenttia tulee olla kansalaisjärjestön keräämää omarahoitusta ja loppu voi olla vapaaehtoistyötä. NGBV:ssä suomalaiset väkivallan asiantuntijat ja ammattilaiset tekevät vapaaehtoistyötä koulutussisältöjen tuottamisessa, hankkeen hallinnoinnissa ja omavastuuosuuden keräämisessä. Gambiassa puolipäiväinen projektikoordinaattori Haddy Mboge Barrow pitää yhteyttä verkoston jäseniin ja viranomaisiin, suunnittelee toimintaa ja järjestää koulutuksia. Varat käytetään koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja tietoisuuden nostattamiseen erilaisilla areenoilla erilaisin keinoin. Koska hanke keskittyy osaamisen jakamiseen eikä sillä ole esimerkiksi rakennuksia tai kalustoa, riski varojen valumisesta korruptioon on perinteisiä kehitysyhteistyöhankkeita pienempi.


Kaikki keskeiset toimijat mukana

Verkosto on saavuttanut vankan jalansijan Gambiassa. Toiminnassa on mukana vaikutusvaltainen joukko ihmisiä sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä ja poliisista sekä YK:n järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Suomen ulkoasiainministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että hanke on saanut mukaan patriarkaalisen maan uskonnolliset johtajat, joilla on suuri merkitys muutoksen aikaansaamisessa. Koulutustilaisuuksissa kyläpäälliköt ja uskonnolliset johtajat ovat keskustelleet sukupuolittuneen väkivallan muodoista, puuttumiskeinoista ja mm. vuonna 2010 voimaan tulleesta laista naisten asemasta ja oikeuksista. Lainsäädäntö ja Gambian ratifioimat kansainväliset sopimukset osoittavat hallituksen tahdon naisten ja lasten aseman parantamiseen. Silti edelleen on paljon tekemistä: hiljaisuuden kulttuurin rikkominen väkivallan ympäriltä ja asioista julkisesti puhuminen on aivan olennaista puuttumisessa. Hanke tähtää sekä kansalaisten että päättäjien tietoisuuden lisäämiseen.


Yhdestä paikasta kaikki palvelut

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämishanke NGBV ei alkanut tyhjästä. Hanke käynnistettiin monen vuoden taustatyöllä ja perusteellisella suunnittelulla. Gambialaiset osapuolet tekivät laadukkaan alkukartoituksen, jossa arvioitiin väkivallan yleisyyttä, kansallista lainsäädäntöä sekä uhrille suunnattujen palvelujen riittävyyttä. Gambian tilastot poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta ovat varsin puutteellisia eikä väestöpohjaisia rikosuhritutkimuksia voida toteuttaa, joten naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä kartoitettiin mm. haastattelemalla terveydenhuollon työntekijöitä. Raportti nosti esille selkeän tarpeen ilmiön tunnetuksi tekemisestä ja uhripalvelujen puutteen – lähinnä vain fyysisiin vammoihin on saatavissa hoitoa.

Haddy Mboge Barrow tiivistää ongelman siihen, että haavojen paikkaamisen jälkeen rikosasian eteenpäin vieminen yleensä pysähtyy, uhri palaa kotiin ja asiasta vaietaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on kuitenkin vakava kansanterveys- ja ihmisoikeusongelma, jolla on vakavia seurauksia uhrille, todistajana oleville lapsille ja yhteisölle. Verkoston painattamissa tarroissa ja T-paidoissa todetaankin, että "kun satutat naista, satutat koko kansakuntaa".

Seuraavan kahden vuoden ajan verkosto pilotoi jatkorahoituksella yhden luukun periaatteella toimivaa keskusta, joka avattiin elokuussa Bakotehin turvakotiin. Keskuksessa uhri saa palvelua moniammatilliselta tiimiltä, johon kuuluu sosiaalityöntekijä, poliisi, terveydenhoitaja ja tarvittaessa paikalle kutsutaan myös oikeusapua ja lääkäri. Uhri voi myös jäädä turvakotiin, jos hän pelkää väkivallan uusiutumista. Lähes 30 poliisia ja sosiaalityöntekijää sekä saman verran lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon henkilökuntaa sai tammikuun koulutuksessa tietoa uhrin turva- ja kuntoutussuunnitelman tekemisestä sekä uhrin kunnioittavasta kohtaamisesta. Koulutukseen osallistuneet jakavat tietoa omilla työpaikoillaan, ja näin osaaminen leviää. Hyviksi havaitut menetelmät dokumentoidaan opaskirjoiksi myös muualla käytettäväksi.

NGBV-verkosto on nyt saanut itsenäisen aseman ja rahoitusta myös kansalliselta taholta, mm. järjestöjä tukevalta Action Aidilta. Toiminta tulee jatkumaan myös Suomen rahoituksen loputtua. Tämä luo toivoa sille, että Fantan kaltaiset tytöt oppivat tunnistamaan oikeutensa ja saavat rakentaa elämänsä rauhallisissa ja turvallisissa olosuhteissa tulevaisuuden Gambiassa.

Kirjoittajat toimivat kehitysyhteistyöhankkeessa vapaaehtoisina asiantuntijoina ja Sambou lisäksi koordinaattorina.

 
Julkaistu 19.3.2014
Sivun alkuun |