Rikosuhrimaksun valmistelu aloitettu oikeusministeriössä

Oikeusministeriön, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama uhripoliittinen toimikunta ehdottaa rikosuhrimaksun käyttöön ottamista. Rikoksentekijöiltä perittävällä maksulla katettaisiin osa rikoksen uhreille suunnattujen tukipalveluiden kuluista.

Rikoksen uhrien tukipalveluiden kestävän rahoitusmallin selvittäminen riittävien ja alueellisesti kattavien palvelujen varmistamiseksi on kirjattu sekä hallitusohjelmaan että Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tavoitteeksi on asetettu sellainen rahoitusmalli, jossa rikoksentekijä osallistuu rikoksen uhrin tukipalvelujen rahoittamiseen.

Uhripoliittinen toimikunta ehdottaa tammikuussa jätetyssä väliraportissaan, että rikosuhrimaksu perittäisiin kaikilta rikoslakirikoksista oikeudessa tuomituilta henkilöiltä, jotka on tuomittu sellaisesta rikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Tällaisia henkilöitä on vuosittain noin 55 000. Lisäksi rikosuhrimaksu perittäisiin niiltä henkilöiltä, joille syyttäjä määrää rangaistusmääräysmenettelyssä sakkorangaistuksen sellaisesta rikoslakirikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Poliisi antoi vuonna 2012 runsaat 100 000 rangaistusvaatimusta tällaisista rikoksista.

Toimikunta arvioi, että rikosuhrimaksu voisi olla suuruudeltaan noin 50 euroa. Maksun suuruutta arvioidaan erikseen jatkovalmistelun yhteydessä.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti joulukuussa, että valmistelua rikosuhrimaksun käyttöönottamiseksi jatketaan. Ministeriryhmä päätti toimikunnan esityksen mukaisesti, että uhrimaksun tuotto kanavoidaan palveluja tuottavien järjestöjen käyttöön valtion talousarvioon otettavan valtionapumomentin kautta. Rikosuhrimaksuun liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä malli, jossa rikoksentekijä osallistuu uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Molemmissa maissa rahat kanavoidaan rikosuhrirahaston kautta.

Toimikunta on kartoittanut myös rikoksen uhrien palveluiden nykytilaa, resursseja ja palveluihin liittyviä ongelmia. Rahoituskysymykset ¬¬– rahoituksen riittämättömyys, pysyvän rahoituksen puuttuminen ja epävarmuus rahoituksen jatkuvuudesta – muodostavat suurimman ongelman tukipalveluja tarjoavien järjestöjen toiminnassa. Palvelut keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja eri puolella maata asuvilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä palveluiden piiriin.

Uhritoimikunnan väliraportti "Rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen" on saatavilla osoitteessa oikeusministerio.fi – julkaisut. -RK

 
Julkaistu 19.3.2014
Sivun alkuun |