Painetun lehden sisällysluettelo

Haaste 1/2014

s. 3 Pääkirjoitus: Oikeusvaltio ja kansalaiset
Juha Kääriäinen

s. 4 Parempaa vuorovaikutusta kansalaisten kanssa
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana on oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola. Hän uskoo, että uudet välineet tulevat parantamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lainsäädäntöön. Erityisen paljon hän odottaa keväällä avattavalta lausuntopalaute.fi-palvelulta. Ministeriön ajankohtaisena huolena on varmistaa oikeusturvan toteutuminen vaikeassa taloustilanteessa.

s. 7 Kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön
Anne Holmlund
Lakivaliokunnan puheenjohtaja arvioi, että järjestöjen vaikutusmahdollisuudet ovat viime aikoina parantuneet.

s. 8 Järjestöjen panos rikollisuuden ehkäisemisessä tärkeä
Riikka Kostiainen
Haaste-lehti lähetti sähköpostikyselyn muutamille järjestöille, joiden toiminta sivuaa kriminaalipolitiikan tavoitteita. Vastauksissa korostuu järjestöjen merkitys matalan kynnyksen palvelujen tarjoajana, nopeana reagoijana ja kentän viestien eteenpäin viejänä. Kansalaisjärjestöt toivoivat lisää taloudellista tukea ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia.

s. 13 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja
Maija Helminen
Vertailevan tutkimuksen perusteella palvelutuotannosta on tullut yhä merkittävämpi rahoituslähde myös rikostaustaisten henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille. Järjestöjen rahoituspohjan muuttumiseen liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin.

s. 16 Uhria ei pidä kaapata kriminaalipolitiikan koventamisen välineeksi
Heini Kainulainen, Päivi Honkatukia & Johanna Niemi
Rikoksen uhrit olivat pitkään niin tutkimuksen kuin kriminaalipolitiikankin marginaalissa, mutta viime vuosikymmeninä uhri on noussut keskiöön niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä. Rikosten uhrien esiin nousu on herättänyt ihastusta, mutta myös vihastusta.

s. 18 Kansalaisliikkeet kriminaalipolitiikan vaikuttajina?
Jukka Kekkonen
Viimeisten vuosikymmenten aikana ei ole juuri löytynyt järjestöjä tai liikkeitä, jotka olisivat puhuneet esimerkiksi syrjäytymisen ja rikollisuuden välisistä yhteyksistä. Toisaalta globaaleista muutoksista on noussut ennen näkemätön määrä ihmisoikeusaktivismia.

s. 20 Marraskuun liikkeen perintö
Riikka Kostiainen
Marraskuun liike oli kontrollipoliittinen yhdistys, joka toimi vuosina 1967–1972. Vankeuden käytön vähentämisen lisäksi liike oli edistämässä montaa sosiaalista uudistusta. Ilkka Taipale ja muut liikkeen veteraanit ovat pitäneet liikkeen teemoja esillä myöhemminkin.

s. 22 Kansalaisjärjestöt, kansalaistottelemattomuus ja aktivismi
Kati Nieminen
Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli yhteisön arvojen kanavoimisessa poliittiseen päätöksentekoon. Sama tehtävä on usein yhdistetty kansalaistottelemattomuuteen, jolta on tavallisesti edellytetty mm. avoimuutta, julkisuutta ja väkivallattomuutta. Aktivismilla, kuten tottelemattomuudella, on kuitenkin myös toisenlaisia muotoja, joiden poliittisiin viesteihin on syytä suhtautua avoimesti.

s. 24 Järjestötoiminta lisää turvallisuutta
Kristiina Kumpula
Vapaaehtoistoimintaan kohdistuu valtavasti odotuksia ja toiveita. On ensiarvoisen tärkeää, että vapaaehtois- ja järjestötoiminta tunnistetaan ja sen toimijoita kuullaan. Mutta on samalla varottava vapaaehtoistoiminnan välineellistämistä.

s. 26 Kirkon diakoniatyö kohtaa yhteiskunnan toiset kasvot
Susanna Särkkä
Helsingin Kallion seurakunnassa suurin osa diakonien asiakkaista on köyhiä, moni lisäksi yksinäisiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia.

s. 28 Musliminuorille lisää vapaa-ajan toimintaa
Susanna Särkkä
Islamilaista nuorisotyötä tehdään vähän, koska rahaa ei juuri ole ja vapaaehtoiset uupuvat. Tarjolla olevaan vähään toimintaan osallistuvat lähinnä nuoret, jotka ovat tänne jo hyvin sopeutuneet.

s. 30 Romaninaisvangit keskiössä
Inka Jeskanen
Selvityksen mukaan romaninaisvankien ongelmat eivät olleet erityisiä, vaan usein kyse oli syrjäytymisestä ja ongelmien kasaantumisesta kuten muillakin vangeilla.

s. 31 Väkivallan ehkäisyä kansalaisjärjestön kehitysyhteistyönä
Saija Sambou & Aarne Kinnunen
Vapaaehtoiset suomalaiset asiantuntijat kouluttivat sosiaalityöntekijöitä, poliiseja ja yhteisötyöntekijöitä Gambiassa.

s. 33 Lähisuhdeväkivallan sovittelu ja feminismin uudet tuulet
Juhani Iivari
Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan keskeiset määritelmät, sen selittämiseksi esitetyt teoriat sekä teorioiden saamat politiikkamerkitykset. Lopuksi tuodaan keskusteluun feminismin uusi tulkinta restoratiivisesta oikeudesta lähisuhdeväkivallan ratkaisujen etsimisessä.

s. 36 Kriminologia: Murha ja kulttuuri
Matti Laine
Kirjoituksessa pohditaan, miksi jotkut kulttuurit murhaavat enemmän kuin toiset.

s. 38 Rikoksentorjunta: Miten parantaaa työtään tekevien ihmisten turvallisuutta? Jukka-Pekka Takala
Palstalla käsitellään työväkivallan ehkäisyä.

s. 40 Ajassa
Ruotsi voitti EU:n rikoksentorjuntakilpailun 2013
Tiedonvaihtoa helpotettava perhesurmien ehkäisemiseksi
Rikosuhrimaksun valmistelu on aloitettu oikeusministeriössä
Rikosuhripäivystys täytti 20 vuotta
EU-tutkimus: Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä
Nuorilta ja lähipoliisilta keinoja kiusaamisen vähentämiseksi

s. 43 Julkaisuja

 
Julkaistu 19.3.2014
Sivun alkuun |