Anne Holmlund

Kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön

Eduskunnan lakivaliokunnassa kuultavat asiantuntijat vaihtelevat varsin paljon riippuen siitä, minkä tyyppistä asiaa käsitellään. Kuultavina ovat lähes poikkeuksetta valmistelun kannalta keskeiset ministeriöt ja viranomaiset, ja yleensä listalla ovat myös tuomioistuimet, syyttäjälaitos, poliisi sekä asiaan perehtyneet oikeusoppineet. Asian luonteesta riippuen lakivaliokunta kuulee myös erityyppisiä järjestöjä. Kuultavat päätetään aina joka asiassa erikseen ja niistä myös keskustellaan valiokunnassa. Akateemisten kuultavien määrä on lakivaliokunnan toimialasta johtuen suuri.

Asiantuntijoina kuullaan usein omaa toimialaansa edustavia järjestöjä, kuten Tuomariliittoa, Lakimiesliittoa sekä Asianajajaliittoa. Mikäli asia liittyy tavalla tai toisella elinkeinoelämään tai työntekijöiden asemaan, kuullaan myös alan etujärjestöjä. Usein samat tahot ovat saattaneet olla mukana jo ministeriötason valmistelussa. Valiokunnan on myös hyvä tietää, miten esityksen lopullinen muoto on valmistunut ja millaisten vaihtoehtojen välillä punnintaa on suoritettu.

Valiokuntaneuvos laatii käsittelyn alussa listan niistä tahoista, jotka joka tapauksessa on syytä kuulla. Tämän lisäksi valiokunnan jäsenet voivat vapaasti esittää lisäkuultavia. Toisinaan järjestöjen edustajat ottavat myös itse yhteyttä valiokuntaan ja toivovat kutsua kuultavaksi. Osa voi myös lähettää lausunnon tai kannanoton oma-aloitteisesti, jolloin valiokunta voi liittää materiaalin kuulemisaineistoon ja ottaa sen huomioon asian käsittelyssä. Pääsääntö on, että järjestöjä kuullaan, jos niiden lausunnoilla arvioidaan olevan lisäarvoa valiokuntakäsittelyssä. Tällöin järjestöillä tulisi olla esimerkiksi tutkittua tietoa oman näkemyksensä tueksi ja riittävän hyvä asiantuntemus käsittelyssä olevasta asiasta. Suurin painoarvo on erityisosaamisella.

Kaikille avoimia kansalaisjärjestöjä valiokunta kuulee melko harvoin. Tämä johtuu siitä, että kaikki lakivaliokunnassa käsiteltävät asiat eivät ole välttämättä erityisen kiinnostavia kansalaisjärjestöjen kannalta tai niillä ei ole selkeää liityntäpintaa kansalaisjärjestökenttään. Joka asian kohdalla kuitenkin arvioidaan, löytyykö järjestöistä toimijaa, jota kyseinen asia erityisesti koskettaa. Tällöin esillä ovat yleensä valtakunnalliset järjestöt, mutta mikään ei estä kutsumasta kuultavaksi vaikka oman kylän kansalaisaktivisteja.

Kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja mahdollisuudet valmistella lausuntoja ovat hyvin erilaiset. Osalla on tehtävään palkattuja asiantuntijoita, jotka pystyvät laajastakin esityksestä löytämään oleelliset asiat. Toiset taas toimivat hyvin pienin resurssein, jolloin asiaan paneutumiseen on varattava useita viikkoja ennen varsinaista kuulemista. Myös kansalaisjärjestöjen asiantuntemus vaihtelee erittäin paljon. Usein kuultaviksi seuloutuu valtakunnallisia järjestöjä, jotka ovat jo muutenkin perehtyneet asiaan, mikä nopeuttaa ja helpottaa kuulemista.

Periaatteessa kaikki esitetyt tahot kuullaan, jos ne liittyvät jollakin tavalla käsiteltävään asiaan. Kuulemisissa tulee noudattaa tasapuolisuutta ja huolehtia siitä, että kuultavia kohdellaan samalla tavalla. Tämä voi johtaa siihen, että yhden järjestön kuuleminen aiheuttaa tarpeen laajentaa kuulemisia muihinkin järjestöihin. Valiokunta kuitenkin itse harkitsee, millaista tietoa se haluaa saada päätöksenteon tueksi. On tärkeää, että erilaiset näkökulmat tulevat esille ja valiokunta saa asiasta riittävän laajan kuvan lausunnon tai mietinnön laatimista varten.

Mikäli esityksellä on kiire, valiokunta ei voi jatkaa kuulemisia määrättömän pitkään, mikä saattaa rajoittaa kuultavien määrää. Jos kuulemisaikaa ei pystytä aikataulusyistä järjestämään, voidaan se tehdä myös kirjallisesti. Viimeksi lakivaliokunta on kuullut järjestöjä mm. käsiteltäessä lasten kanssa työskentelevien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä sekä huoltoriitojen asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua.

Vaikka kaikkia esille nousevia muutostoiveita ei ole mahdollista ottaa valiokuntakäsittelyssä huomioon, valiokunta voi kuitenkin edellyttää kuulemisten perusteella jatkovalmistelua. Saadut asiantuntijalausunnot lähetetään valmistelevaan ministeriöön kommentoitavaksi, jolloin mahdolliset jatkoselvitystarpeet tulevat samalla helpommin huomioiduiksi.


XXX

Mielestäni järjestöjen vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Myös ministeriöiden valmistelussa on usein mukana järjestöjen edustajia. Tällöin järjestöjen näkemykset tulevat esille jo aikaisemmassa vaiheessa. Valiokuntakäsittelyssä kuuleminen ei ole yhtä laajaa kuin ministeriötason valmistelussa ja esitykseen ei valiokunnassa yleensä tehdä kovin merkittäviä muutoksia, toki poikkeuksiakin on.

Useat järjestöt lähettävät säännöllisesti kansanedustajille sähköisiä tiedotteita ja osa järjestää myös tapaamisia eduskuntaryhmien tai edustajien kanssa. Tämä lisää niiden tunnettuutta ja sillä on vaikutusta käsitykseen järjestön asiantuntevuudesta. Aktiiviset järjestöt saavat paremmin viestinsä perille ja ne noteerataan helpommin myös kuultavia kutsuttaessa.

Kansalaisjärjestöjen kuuleminen sopii ehkä kaikkein parhaiten ns. pyöreän pöydän keskusteluihin ja julkisiin kuulemisiin, joissa keskitytään enemmän periaatetason kysymyksiin kuin yksityiskohtaisiin pykälämuotoiluihin. Kansalaisjärjestöjen näkemykset ovat kuitenkin yhtä tervetulleita niin julkisessa keskustelussa kuin myös suljetussa valiokuntakuulemisessa.

Kirjoittaja on lakivaliokunnan puheenjohtaja.

 
Julkaistu 19.3.2014
Sivun alkuun |