Haaste 1/2014

Teemana kansalaisjärjestöt ja kolmas sektori

Artikkeleita

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola. Hän uskoo, että uudet välineet tulevat parantamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lainsäädäntöön. Erityisen paljon hän odottaa keväällä avattavalta lausuntopalaute.fi-palvelulta. Ministeriön ajankohtaisena huolena on varmistaa oikeusturvan toteutuminen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

Haaste-lehti lähetti sähköpostikyselyn noin 15 erityyppiselle järjestölle tai keskusliitolle, jonka toiminta jollain tavoin sivuaa rikollisuuden ehkäisyä tai muita kriminaalipolitiikan tavoitteita. Vastaus saatiin kuudelta. Vastauksissa korostuu järjestöjen merkitys matalan kynnyksen palvelujen tarjoajana, nopeana reagoijana ja kentän viestien eteenpäin viejänä. Kansalaisjärjestöt toivoivat lisää taloudellista tukea ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia.

Vertailevan tutkimuksen perusteella palvelutuotannosta on tullut yhä merkittävämpi rahoituslähde myös rikostaustaisten henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille. Järjestöjen rahoituspohjan muuttumiseen liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin.

Nils Christie toi 1970-luvulla esille, miten rikoksen uhri oli rikosprosessissa unohdettu osapuoli. Hänen kritiikkinsä osui oikeaan, sillä rikosten uhrit olivat pitkään niin tutkimuksen kuin kriminaalipolitiikankin marginaalissa. Tilanne on kuitenkin muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana, sillä rikoksen uhri on noussut keskiöön niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä. Rikosten uhrien esiin nousu on herättänyt ihastusta, mutta myös vihastusta.

Marraskuun liike oli kontrollipoliittinen yhdistys, joka toimi vuosina 1967–1972. Vankeuden käytön vähentämisen lisäksi liike oli edistämässä montaa sosiaalista uudistusta. Ilkka Taipale ja muut liikkeen veteraanit ovat pitäneet liikkeen teemoja esillä myöhemminkin.

Demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli yhteisön arvojen kanavoimisessa poliittiseen päätöksentekoon. Sama tehtävä on usein yhdistetty kansalaistottelemattomuuteen, jolta on tavallisesti edellytetty muun muassa avoimuutta, julkisuutta ja väkivallattomuutta. Aktivismilla, kuten tottelemattomuudella, on kuitenkin myös toisenlaisia muotoja, joiden poliittisiin viesteihin on syytä suhtautua avoimesti.

Vapaaehtoistyöhön kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita.

Diakoni Nina Klemmt tietää, mitä on köyhyys. Helsingin Kallion seurakunnassa suurin osa diakonien asiakkaista on köyhiä, moni lisäksi yksinäisiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Kirkko tarjoaa heille hengellisten palveluiden lisäksi muun muassa mahdollisuuksia harrastaa ja retkeillä. Klemmtin mielestä on tärkeää, että köyhäkin tulee kuulluksi ja häntä kohdellaan ihmisenä, ei sosiaalitapauksena.

Islamilaista nuorisotyötä tehdään Suomessa vähän, koska rahaa ei juuri ole ja vapaaehtoiset uupuvat. Tarjolla olevaan vähään toimintaan osallistuvat lähinnä nuoret, jotka ovat jo hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ensimmäinen selvitys vankilassa olevista romaninaisista valmistui

Lähisuhdeväkivallan sovittelu on jakanut mielipiteitä jokamiehen tasolta aina EU:n ja YK:n komiteoiden ja työryhmien kannanottoihin saakka. Kriminaali- ja sosiaalipoliittisten ohjelmien yleisesti hyväksytty lähtökohtana on, että ohjelmien tulee perustua näyttöön. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kannanotoissa ja niiden perusteluissa tämä periaate ei aina toteudu. Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan keskeiset määritelmät, sen selittämiseksi esitetyt teoriat sekä teorioiden saamat politiikkamerkitykset. Lopuksi tuodaan myös suomalaiseen keskusteluun feminismin uusi tulkinta restoratiivisesta oikeudesta lähisuhdeväkivallan ratkaisujen etsimisessä.

Kriminologia-palstalla pohditaan, miksi jotkut kulttuurit murhaavat enemmän kuin toiset.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään työssä kohdattavaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä tavoitteena on varmistaa työtä tekevien ihmisten turvallisuus. Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto on pitänyt esillä työssä kohdattavan väkivallan ehkäisyä. Jaoston syksyllä 2013 järjestämässä seminaarissa todettiin, että työssä koettavaa väkivaltaa on pyrittävä ehkäisemään samanaikaisesti monin keinoin.

 
Julkaistu 19.3.2014  Päivitetty 11.1.2017
Sivun alkuun |