Riikka Kostiainen

Tutkimusta alkoholin vaikutuksesta väkivaltaan

Suomessa, erityisesti Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian tutkimusryhmässä, on viime vuosina tehty useita kansainvälistä arvostusta saaneita tutkimuksia, joissa on selvitetty alkoholin käytön yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Yhdysvaltain National Institutes of Healthin tutkimuksessa löydettiin serotoniinireseptori 2B:n geenistä mutaatio, joka lisäsi tuntuvasti toistuvan impulsiivisen väkivaltakäytöksen riskiä. Mutaatio löytyi ainoastaan suomalaisväestöstä.

Serotoniini on käyttäytymiseen ja mielialan säätelyyn liittyvä hermosolujen viestinnän välittäjäaine, ja sen uskotaan olevan tärkeä tekijä mm. ihmisen impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen, itsetuhoisuuden ja tuhopolttokäyttäytymisen taustalla.

Nature-lehdessä (vol. 468, 2010) julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 9 000 henkilöä, joista 3 000 edusti Yhdysvaltojen väestöä ja maailmanlaajuista etnistä jakautumaa, ja loput olivat suomalaisia. Suomalaiseen väkivaltarikollisten ryhmään kuului 228 alkoholisoitunutta ja toistuviin impulsiivisiin väkivallantekoihin syyllistynyttä miestä. Heillä oli myös lisääntynyt riski itsetuhokäytökseen. Serotoniinireseptorin mutaatio löytyi 97 suomalaiselta, joista 17 oli alkoholisoituneita väkivaltarikollisia.

Tutkijat korostavat, että geenimuutos yksinään ei laukaise impulsiivista ja väkivaltaista käytöstä; suomalaisesta väestöstä mutaatiota kantaa reilu prosentti, ja suurin osa heistä on käytökseltään täysin normaaleja. Professori Matti Virkkusen mukaan mutaatioon näyttää liittyvän suuria ongelmia vain alkoholisoituneilla miehillä voimakkaiden humalatilojen yhteydessä. Hän arvioi, että löydetty geenivirhe voi selittää noin kahdeksan prosenttia suomalaisesta humalaväkivallasta – juuri käsittämättömältä vaikuttavaa.

Poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan osuus väkivaltaan?

Helsingin yliopistossa ja HYKS:n psykiatrisessa klinikassa tehty tutkimus puolestaan osoitti, että elimistön poikkeuksellisen matala lihassokerin eli glykogeenin taso ennustaa vahvasti toistuvaa syyllistymistä vakaviin, humalatilassa tehtyihin väkivaltarikoksiin. Tutkimus julkaistiin Psychiatry Research -lehdessä (vol. 168, 2009).

Tutkimukseen osallistui 49 väkivaltaan syyllistynyttä, alkoholisoitunutta ja persoonallisuudeltaan antisosiaalista miestä. Kaikilta mitattiin insuliini- ja verensokeritasoja, ja heille tehtiin myös koko aineenvaihduntaa mittaava ns. insuliini clamp/kalorimetria -tutkimus, jolla tutkitaan esimerkiksi aikuistyypin diabetesta. Psykiatrisissa tutkimuksissa menetelmää ei ollut aiemmin käytetty.

Kahdeksan vuoden seuranta-aikana 17 tutkimukseen osallistuneista syyllistyi – yleensä hyvin pian vankilasta vapautumisen jälkeen – vähintään yhteen uuteen vahvassa humalatilassa tehtyyn väkivaltarikokseen. Vertailuaineistona näille 17:lle olivat ne tutkimukseen osallistuneet väkivaltarikolliset, jotka eivät olleet seuranta-aikana syyllistyneet uusiin humalatilassa tehtyihin väkivallantekoihin, sekä lisäksi 40 tervettä, painoindeksiltään ja iältään rikoksenuusijoita vastaavaa miestä, joilla ei ollut psyykkisiä tai alkoholiongelmia.

Rikoksenuusijoiden perusinsuliinitaso osoittautui korkeammaksi kuin vertailuryhmien miesten, ja lisäksi heidän lihassokeritasonsa osoittautui selkeästi matalammaksi kuin vertailuryhmien jäsenillä. Kahden verrokkiryhmän välillä ei lihassokeritasoissa ollut eroavuutta, ja muita tilastollisesti merkittäviä aineenvaihdunnallisia eroavuuksia ei ryhmien välillä havaittu.

Yhteys matalan lihassokeritason ja tulevan väkivaltaisen humalakäyttäytymisen välillä oli vahva, sillä se selitti yksinään 27 prosenttia rikoksen uusimisessa esiintyvistä eroista.

Alkoholi voi laukaista geeneissä piilevän väkivaltaisuuden

Virkkusen johdolla tehdyssä, Alcoholism: Clinical and Experimental Research -lehdessä (vol 33, 2009) julkaistussa tutkimuksessa taas osoitettiin, että MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto yhdistettynä alkoholin käyttöön ennustaa äkkipikaista väkivaltaista käyttäytymistä. Iän myötä taipumus väkivaltaisuuteen kuitenkin heikkenee huomattavasti. Sekä alkoholin käytön lisääntyminen että ikääntyminen toimivat väkivallan ennustetekijöinä; edellinen merkitsi lisääntyvää väkivaltariskiä, jälkimmäinen väkivaltariskin vähenemistä. Nämä ennustetekijät pätivät kuitenkin vain korkea-aktiivisen MAOA-geenin kantajilla.

Aikaisemmissa tutkimuksissa oli osoitettu, että sekä yliaktiivisella että vaimentuneella MAOA-geenillä on yhteys aggressiivisuuteen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Monoamiinioksidaasi A (MAOA) -geeni tuottaa entsyymiä, joka hajottaa serotoniinia, noradrenaliinia ja dopamiinia. Yli puolet länsimaalaisista kantaa korkea-aktiivista MAOA-geenin muotoa.

Tutkimukseen osallistui 174 suomalaista miespuolista alkoholiongelmaista rikollista, joilla oli todettu impulsiivista käytöstä; useimmilla oli myös diagnosoitu antisosiaalinen tai rajatilapersoonallisuus. Geenitestin lisäksi osallistujille tehtiin psykiatrinen arviointi, heidän alkoholinkäyttönsä mitattiin ja väkivaltainen käytöksensä arvioitiin.

Lähde: Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedotteet, www.med.helsinki.fi/uutiset.

 
Julkaistu 22.3.2013