Leena Sopanen & Matti Tolvanen

Sovittelu vientituoteena

Tietoa suomalaisesta sovittelumallista on viety yhteistyöhankkeen avulla Venäjälle. Realistinen ja käytännönläheinen malli näyttäisi soveltuvan myös Venäjän oikeusjärjestelmään.

Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate toteutti vuosina 2011–2012 Sovitellen – sovittelutoiminta Suomessa ja Venäjällä -hankkeen. Suomen oikeusministeriö myönsi sille lähialueyhteistyörahoituksen. Hankkeen toimintoja suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan sovittelutoimiston kanssa. Venäjän puolella Karjalan tasavallassa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat Venäjän federaation oikeusministeriön alaisen Venäjän oikeusakatemian pohjoisen filiaalin täydennyskoulutuskeskus sekä Petroskoin kaupungin lastenjärjestö Doroga-nuorisoliitto, jossa työskentelee sovitteluohjelmien koordinaattori.

Suomessa rikosten sovittelusta on kokemusta jo 30 vuoden ajalta ja toiminta muuttui Suomessa lakisääteiseksi vuonna 2006. Venäjällä sovittelutoiminta on vielä ollut melko tuntematonta. Riitojen sovittelua yksityisoikeudellisissa suhteissa sekä työ- ja perhe-elämän riitojen sovittelua säädetään Venäjällä 1.1.2011 voimaan astuneella federaatiolailla "vaihtoehtoisesta riidanratkaisumenettelystä sovittelijan välityksellä (sovittelumenettelystä)", mutta tämän lain käytännön täytäntöönpano on vasta alkuvaiheessa. Rikosasioiden sovittelusta ei Venäjällä ole säädetty erillistä lakia lainkaan, mutta sovittelua on kuitenkin hyödynnetty eri alueilla erityisesti nuoria koskevissa rikoksissa.

Venäjä-yhteistyötä jo pitkään Itä-Suomessa

Suomalainen ja erityisesti itäsuomalainen poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö Venäjälle ulottuvat jo neljännesvuosisadan taakse. Toisen maan järjestelmän ja toimijoiden tuntemus parantaa yhteistyön edellytyksiä ratkaisevasti. Yhteistyön kustannukset hyödyttävät yhtä lailla suomalaisia toimijoita niin Venäjällä kuin Suomessa.

Itä-Suomen (aikaisemmin Joensuun) yliopisto on toteuttanut useita oikeusalan projekteja yhteistyössä Petroskoissa toimivien tuomioistuinten ja oikeusalan oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on ollut tunnistaa käytäntöjä oikeudellisen yhteistyön syventämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto ja Petroskoin sovittelutoimijat ovat tehneet yhteistyötä jo ennen yhteishanketta järjestämällä koulutus- ja tutustumismatkoja molemmin puolin rajaa sekä vaihtamalla sovittelutoimintaan liittyvää materiaalia. Yhteistyön edellytyksenä on molemminpuolinen luottamus, mikä puolestaan perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin.

Yhteistyöhankkeen osapuolten tapaaminen Suomessa.

Sovittelua tehdään tunnetuksi Venäjällä

Sovittelusta on Venäjällä yliopistotasolla teoreettista osaamista, mutta käytännön toteutuksessa on monia ongelmakohtia. Viranomaiset tuntevat huonosti sovittelun mahdollisuudet ja yhteistyö viranomaisten välillä on ollut kehittymätöntä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin sovittelutoiminnan tekeminen tunnetuksi erityisesti niille virkamiestahoille, jotka voivat esittää jutun käsittelemistä sovittelemalla, kuten tuomareille, syyttäjille ja poliiseille. Verkostoituminen paikallisesti sekä rajan yli koettiin tärkeäksi sujuvan toiminnan mahdollistamiseksi ja takaamiseksi myös jatkossa.

Hankkeen aikana asiantuntijoille ja virkamiehille järjestettiin useita tapaamisia, joissa käsiteltiin sovittelua ja oikeuskäytäntöjä rajan molemmin puolin. Tilaisuuksissa käytiin aktiivista keskustelua nykyhetken ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Projektiin liittyi myös luentoja Venäjän oikeusakatemian opiskelijoille Petroskoissa. Hankkeen loppuraporttiin on koottu kattava esitys sovittelusta Suomessa ja Venäjällä virkamiesten, sovittelijoiden, tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden rajan yli toimivien asiantuntijoiden tarpeisiin. Se on julkaistu sekä suomeksi että venäjäksi. Teoksessa on kirjoituksia sekä sovittelun rangaistusteoreettisesta perustasta että käytännön toiminnasta. Rikossovittelun lisäksi tilaisuuksissa pidettiin esitelmiä ja keskusteltiin riita-asiain tuomioistuinsovittelusta, ja sitä käsitellään myös em. kirjassa.

Suomen malli kannustaa työhön

Venäjän nykyisessä tilanteessa on paljon samaa kuin Suomessa rikossovittelun alkaessa. Laissa ei ole säädetty rikossovittelusta mitään. Sovittelu on paikallisten kokeilujen varassa ja vaarana on se, että käytännöt vaihtelevat suuresti Venäjän eri osissa. Venäläisen osapuolen kertoman mukaan Karjala on sovittelussa varsin edistyksellinen muuhun Venäjään verrattuna. Lähiajan tavoitteena on tasavallan laajuisen sovitteluverkoston luominen.

Viranomaisten, erityisesti poliisien tietämys rikossovittelusta on vähäistä. Viranomaisten yhteistyö sovitteluorganisaatioiden kanssa on kuitenkin onnistuneen sovittelun välttämätön edellytys. Rikossovittelun rahoitus on jokseenkin epämääräisellä pohjalla. Rangaistusteoreettisesti vallalla on oppi rikosoikeudellisen järjestelmän pelotusvaikutuksesta klassisen rikosoikeuden esikuvan mukaisesti. Rikoksen nähdään edelleen ensisijaisesti suuntautuvan valtion auktoriteettia vastaan, eikä rikoksentekijöiden integraation tarvetta ainakaan virallisesti pidetä esillä. Samanaikaisesti viranomaiset ovat varsin yksimielisiä siitä, että perinteinen rangaistusjärjestelmä ei sovi hyvin nuorten rikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen.

Suomen esimerkin tulisi kannustaa ensiksikin siihen, että rikossovittelusta kannattaa säätää lailla valtakunnallisesti. Lakisääteisyys takaa sovittelupalvelujen tasapuolisen saatavuuden ja asianosaisten tasapuolisen kohteluun maan eri osissa. Lakisääteisyys tuo mukanaan valtion rahoituksen, kouluttamisvelvoitteen ja viranomaisvalvonnan, mistä kaikesta on Suomessa vain myönteisiä kokemuksia. Rikossovittelua ei ole myöskään syytä säätää keinoksi vain nuorten rikosten selvittelyyn, vaan sovittelua tulee suunnata yhtä lailla täysi-ikäisten tekemiin rikoksiin. Lakisääteisyys ja sovittelun sekä alueellinen että asiallinen kattavuus ovat Suomessa olleet omiaan häivyttämään aiheettomia epäilyksiä sovittelun soveltuvuudesta rikostapausten selvittelyyn.

Suomella on tarjota malli viranomaisten ja rikossovittelun toimivasta yhteistyöstä. Kun sovittelukokeilut aloitettiin Suomessa, poliisien suhtautuminen sovitteluun ei ollut kaikissa maan osissa myönteistä. Poliisit on saatu vähitellen ymmärtämään, mikä ero on sovinnollisuuden edistämisellä rikostutkinnassa ja varsinaisella rikossovittelulla. Suomalaiset poliisit ovat mielellään kertoneet sovittelun myönteisistä vaikutuksista venäläisille virkaveljilleen. Myös Suomen oikeusministeriön virkamiesten näkyvä mukanaolo hankkeessa on tukenut tavoitteiden saavuttamista ja antanut projektille uskottavuutta Venäjän suunnalla.

Suomessa rikossovittelu on onnistuneesti liitetty rikosprosessin oheen, mutta ei sen osaksi. Rikossovittelu ja siihen liittyvä rikoksen uhrin korvausintressien tyydyttäminen ovat keskeinen osa kustannustehokkuuteen pyrkivää kriminaalipolitiikkaa. Suomalainen realistinen ja käytännönläheinen malli näyttäisi soveltuvan hyvin omaksuttavaksi myös Venäjän oikeusjärjestelmään. Suomalaiset toimijat ovat kertoneet avoimesti myös rikossovittelun ongelmakohdista.

Suomessa sovittelijoiden koulutus alkaa peruskoulutuksella, joka on edellytys sovittelijana toimimiseen. Sovittelijoiden jatkokoulutus on järjestelmällistä ja keskittyy erityisesti rikossovittelun ongelmakohtiin (korvauskysymykset, lähisuhdeväkivalta). Venäjän toimijat ovat olleet erityisen kiinnostuneita kuulemaan kokemuksia sovittelijoiden koulutuksesta.

Tavoitteena on ollut myös antaa kuva siitä, mitä sovittelijat tekevät. Eri tapahtumiin on osallistunut vapaaehtoisia sovittelijoita sekä Suomesta että Venäjältä. Hankkeen päätösseminaariin Petroskoissa osallistui bussilastillinen suomalaisia sovittelijoita ja sovittelutoimistojen työntekijöitä. Hankkeeseen osallistuneiden kirjoitukset loppuraportissa käsittelevät varsin konkreettisesti sovittelun käytäntöjä. Kirjaan on liitetty sopimusmalleja kummastakin maasta.

Yhteistyö jatkuu

Sovitteluyhteistyö jatkuu EU:n, Venäjän ja Suomen yhdessä rahoittamassa "Mediation in progress" -hankkeessa, joka toteutetaan Karelia ENPI CBC -ohjelman puitteissa. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on rikos- ja riita-asioiden sovittelun kehittäminen erityisesti nuorten asioissa. Tammikuussa Joensuussa aloitettiin suomalaisten sovittelijoiden täydennyskoulutus ja helmikuussa Petroskoissa järjestetty hankkeen avausseminaari käynnisti sovittelutoiminnan laajentamisen uusille alueille Karjalan tasavallassa. Projektin puitteissa avataan uudet sovittelutoimistot Petroskoihin, Sortavalaan ja Prääsään. Hankkeen päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto. Yhteistyökumppaneita on useita, joista tärkeimpiä ovat Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto, Petroskoin lasten ja nuorten keskus, Doroga nuorisoliitto ja Karjalan Tasavallan opetusministeriö.

Sopanen on Pohois-Karjalan sovittelutoimiston johtaja ja Tolvanen rikos- ja prosessioikeuden professori Itä-Suomen yliopistossa.

Lisätietoa: Sovittelu – vaihtoehtoinen valinta -kirja, www.sovittelu.fi ja Mediation in progress -hanke, www.aducate.fi/mediation.

 
Julkaistu 22.3.2013