Painetun lehden sisällysluettelo

22.3.2013

Pääkirjoitus: TUTKIMUS JA POLITIIKKA s. 3
Juha Kääriäinen

LÄÄKKEET VÄKIVALTAAN s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana tutkimusprofessori ja ylilääkäri Hannu Lauerma. Hän painottaa, että oikeassa käyttötarkoituksessa ja asianmukaisessa hoidossa mielialalääkkeet eivät yleensä suinkaan lisää riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan nimenomaan pienentävät sitä.

SYYNTAKEISUUSARVIOINTIEN MUUTOKSET – SYYT JA SEURAUKSET s. 7
Hannu Niemi
Mielentilaratkaisujen hajautuminen kahteen järjestelmään, oikeustoimeen ja terveydenhoitotoimeen, tuo erilaisia ongelmia sekä oikeudellisen toiminnan että mielenterveysongelmaisen rikoksentekijän hoidon näkökulmasta.

VANKIEN ARVIOINTI POHJAUTUU MONEN TIETEENALAN OSAAMISEEN s. 11
Liisa Riittinen
Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskusten tehtävänä on tukea oikeusprosessia ja rangaistuksen täytäntöönpanoa. Arvioinnin tulee perustua tieteellisesti päteviin ja luotettaviin menetelmiin.

KOHDENNETTU VÄKIVALTA s. 14
Jarkko Hynninen & Jan-Henry Stenberg
Kirjoitus käsittelee kohdennetun väkivallan estämistä, uhka-arviointia ja riskinhallintaa poliisissa.

PÄIHDEHOIDON VAIHTOEHDOT JA VAIKUTTAVUUS s. 17
Antti Holopainen
Alkoholiriippuvuuden hoitoon on olemassa tehokkaita keinoja. Hoitopessimismi on kuitenkin vaikeuttanut niiden käyttöönottoa maassamme.

TUTKIMUSTA ALKOHOLISTA JA VÄKIVALLASTA s.19
Riikka Kostiainen
Suomessa on selvitetty eri tutkimuksista alkoholin käytön yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

PEDOFILIAN TUTKIMUS JA HOITO s. 20
Katarina Alanko & Pekka Santtila
Suomessa on ansiokkaasti tutkittu lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen esiintymistä, syitä ja mittaamista, mutta pedofilian hoidon kehittämisessä Suomi ei ole edellä kulkijoita. Erityisen tärkeää olisi saada käyttöön ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmiä.

VÄKIVALTA EI JÄTÄ LAPSEEN VAIN MUSTELMIA s.22
Anne Kauppi
Pahoinpitely vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja perusluottamusta aikuisiin sekä voi aiheuttaa mm. stressinsietokykyyn vaikuttavia muutoksia lapsen keskushermostossa. Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa myös lapsen kuoleman.

AIVOTODISTAJA, EI EHKÄ IHAN VIELÄ s. 24
Ville Renvall
Sääntelyn ja toimintaympäristön oikeellisuuden varmistamisen lisäksi aivotutkimuksella ja juridiikalla on muitakin kiinnostavia liittymäkohtia. Aivotutkimuksella odotetaan olevan tulevaisuudessa käyttöä esimerkiksi syyntakeisuuden selvittämisessä ja valheenpaljastuksessa.

MITÄ KRIMINOLOGIA ON? s. 26
Janne Kivivuori
Kolumnissa pohditaan, millaista tieteidenvälisyyttä kriminologia tarvitsee.

ONKO TUTKIMUKSELLA VAIKUTUSTA POLITIIKKAAN? s. 28
Raimo Lahti
Rikosoikeuden professori käsittelee tutkimuksen vaikutusta politiikkaan rikosoikeuden ja lääkintä- ja bio-oikeuden esimerkkien kautta.

TUTKIMUSTIEDON KÄYTTÖ POLITIIKAN ARJESSA s. 30
Tuija Brax
Kansanedustaja kertoo tutkimustiedon käytöstä ja sen puutteista politiikan arjessa.

NUORET KOKEVAT MUITA USEAMMIN VÄKIVALTAA s. 32
Petri Danielsson, Reino Sirén & Janne Kivivuori
Yhdeksän prosenttia uhritutkimukseen vastanneista oli vuoden aikana kokenut vähintään läimäisyn käsittävää fyysistä väkivaltaa ja noin neljä prosenttia oli saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nuorten väkivaltakokemukset olivat muita ikäryhmiä yleisempiä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2012 toteuttaman kansallisen uhritutkimuksen mukaan.

VÄKIVALTATILASTOT KUNTOON s. 34
Kauko Aromaa
Eri tietojärjestelmiin tarvittaisiin väkivaltatapahtumaa kuvailevia uusia muuttujia, joihin sovelletaan yhteisiä luokituksia.

NÄYTTÖ SÄHKÖISEN VALVONNAN VAIKUTTAVUUDESTA LISÄÄNTYY s. 36
Petri Danielsson & Leena Mäkipää
Seuraamusta suorittavien valvonnassa käytetään kansainvälisesti yhä laajemmin sähköisiä menetelmiä. Tutkimusnäyttö sähköisten valvontamenetelmien vaikutuksista on lisääntynyt, mutta edelleen sitä on verraten vähän.

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN SOVITTELUN ERITYISTARPEET TUNNETAAN s. 38
Erika Turunen, Aune Flinck & Saija Sambou
Tutkimuksen mukaan sovittelijat tunnistavat lähisuhdeväkivallan sovittelun erityispiirteet ja ongelmakohdat melko hyvin koulutuksensa pohjalta, mutta kuitenkin keskeyttävät sovittelun harvoin. Sovittelijat kaipaavat yhtenäisiä käytännön ohjeistuksia.

SOVITTELU VIENTITUOTTEENA s. 40
Leena Sopanen & Matti Tolvanen
Tietoa suomalaisesta sovittelumallista on viety yhteistyöhankkeen avulla Venäjälle.

Kriminologia: BIOSOSIAALISTA KRIMINOLOGIAA s. 42
Matti Laine
Palstalla kerrotaan tällä kertaa biotieteiden uusimmasta tiedosta geenien vaikutuksesta rikollisuuteen. Tarkemmin tarkastellaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Rikoksentorjunta: NUORTEN UUSINTARIKOLLISUUDEN EHKÄISY s. 44
Jukka-Pekka Takala
Palstalla kerrotaan tuoreesta meta-analyysista, jossa on tarkasteltu eurooppalaisia tutkimuksia nuorten uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmista. Meta-analyysi vahvistaa, että pätevät ja yksilöllisesti sovitetut nuorten rikoksentekijöiden hoito- ja tukiohjelmat vähentävät uusintarikollisuutta.

AJASSA s. 45–47
Tanska voitti EU:n rikoksentorjuntakilpailun
Suomalaiset edelleen pääosin tyytyväisiä poliisiin
Suositukset ikääntyneiden turvallisuuden edistämiseksi
Tietoa nuorille rikoksen uhreille
Yhdyskuntaseuraamusten lisäksi tarvitaan tukitoimia
Rikosseuraamuspalvelujen kustannusjakoa selkeytettävä

 
Julkaistu 22.3.2013