Haaste 1/2013

Teemana tiede

Pääkirjoitus

Artikkelit 1/2013

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana tutkimusprofessori ja ylilääkäri Hannu Lauerma. Hän muistuttaa, että psyykenlääkkeiden ryhmän sisällä on keskenään hyvin eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä, minkä vuoksi ne pitäisi eritellä keskustelussa. Yleensä oikeassa käyttötarkoituksessa ja asianmukaisessa hoidossa mielialalääkkeet eivät suinkaan lisää riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan nimenomaan pienentävät sitä. Tutkimusta lääkkeiden käytön yhteydestä väkivaltaan tarvitaan silti enemmän.

Seuraamusta suorittavien valvonnassa käytetään kansainvälisesti yhä laajemmin sähköisiä menetelmiä. Tutkimusnäyttö sähköisten valvontamenetelmien vaikutuksista on lisääntynyt, mutta edelleen sitä on verraten vähän. Toistaiseksi lupaavimpia tuloksia on saavutettu valvotun koevapauden kaltaisissa järjestelyissä sekä ehdollisen vankeuden valvonnassa.

Lainsäädännön, oikeuskäytännön, vakavien rikosten määrän ja oikeuspsykiatristen näkemysten muutokset ovat vähentäneet selvästi ratkaisuja, joissa syyllinen on vapautettu tai rangaistusta alennettu tekijän mielentilan perusteella. Mielentilaratkaisujen hajautuminen kahteen järjestelmään, oikeustoimeen ja terveydenhoitotoimeen, tuo erilaisia ongelmia sekä oikeudellisen toiminnan että mielenterveysongelmaisen rikoksentekijän hoidon näkökulmasta.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskusten tehtävänä on tukea oikeusprosessia ja rangaistuksen täytäntöönpanoa. Tuomioistuimille avoseuraamusharkintaa varten annettavat lausunnot ja tutkintavankien sijoittelu esimerkiksi erillään pidon varmistamiseksi tukevat oikeusprosessia. Täytäntöönpanon tukeen sisältyvät vankien rangaistusajan suunnitelmat sekä vankiloihin sijoittaminen ja niiden käyttöasteen tasaaminen.

Ennalta estäminen, uhka-arviointi ja riskinhallinta poliisissa

Alkoholiriippuvuuden hoitoon on olemassa tehokkaita keinoja. Hoitopessimismi on kuitenkin vaikeuttanut niiden käyttöönottoa maassamme.

Suomessa, erityisesti Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian tutkimusryhmässä, on viime vuosina tehty useita kansainvälistä arvostusta saaneita tutkimuksia, joissa on selvitetty alkoholin käytön yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Suomessa on ansiokkaasti tutkittu lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen esiintymistä, syitä ja mittaamista, mutta pedofilian hoidon kehittämisessä Suomi ei ole edellä kulkijoita. Erityisen tärkeää olisi saada käyttöön ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmiä.

On vahingollista tulla sellaisen henkilön satuttamaksi, josta on kaikkein riippuvaisin. Pahoinpitely vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja perusluottamusta aikuisiin sekä voi aiheuttaa mm. stressinsietokykyyn vaikuttavia muutoksia lapsen keskushermostossa. Se opettaa lapselle, että lyöminen tai lyödyksi tuleminen on hyväksyttävä tapa kontrolloida tunteita, ihmissuhteita ja ratkaista ongelmia. Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa myös lapsen kuoleman.

Aivotutkimuksella ja oikeustieteellä on monia yhtymäkohtia.

Esimerkkialoina rikosoikeus sekä lääkintä- ja bio-oikeus

Päätöksentekoon tarvittavaa tutkimustietoa ei aina ole saatavilla.

Yhdeksän prosenttia uhritutkimukseen vastanneista oli vuoden aikana kokenut vähintään läimäisyn käsittävää fyysistä väkivaltaa ja noin neljä prosenttia oli saanut väkivallan seurauksena fyysisen vamman. Nuorten väkivaltakokemukset olivat muita ikäryhmiä yleisempiä. Tiedot käyvät ilmi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2012 toteuttamasta kansallisesta rikosuhritutkimuksesta (KRT).

Väkivaltaa tilastoidaan lukuisissa eri toimijoissa – kussakin toimijan omiin tarpeisiin sovitetulla tavalla omissa työtilastoissa.

Tutkimuksen mukaan sovittelijat tunnistavat lähisuhdeväkivallan sovittelun erityispiirteet ja ongelmakohdat melko hyvin koulutuksensa pohjalta, mutta kuitenkin keskeyttävät sovittelun harvoin. Sovittelijat kaipaavat yhtenäisiä käytännön ohjeistuksia esimerkiksi juuri sovittelun keskeyttämiseen ja haastavien tilanteiden harjoittelua koulutuksessa.

Tietoa suomalaisesta sovittelumallista on viety yhteistyöhankkeen avulla Venäjälle. Realistinen ja käytännönläheinen malli näyttäisi soveltuvan myös Venäjän oikeusjärjestelmään.

Kriminologia-palstalla kerrotaan biotieteiden uusimmasta tiedosta geenien vaikutuksesta rikollisuuteen. Tarkemmin tarkastellaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Rikoksentorjunta-palstalla kerrotaan tuoreesta meta-analyysista, jossa on tarkasteltu eurooppalaisia tutkimuksia nuorten uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmista. Meta-analyysi vahvistaa, että pätevät ja yksilöllisesti sovitetut nuorten rikoksentekijöiden hoito- ja tukiohjelmat vähentävät uusintarikollisuutta.

 
Julkaistu 22.3.2013