Jyri Paasonen & Anssi Keinänen

Tehokas yksityinen rikostorjunta vaatii toimivan lainsäädännön

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksityisen turvallisuusalan ja turvallisuusviranomaisten rajanveto on myös hämärtynyt. Nyt käydään keskustelua siitä, miten yksityinen turvallisuusala toimii ja kuinka sitä tulee valvoa.

Yksityisen turvallisuusalan kasvun myötä valtiot ovat joutuneet kehittämään ja uudistamaan toimialan sääntelyä. Suomessa on parhaillaan vireillä yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistus. Kokonaisuudistus on syntynyt tarpeesta ajanmukaistaa ja selkeyttää yksityisen turvallisuusalan sääntelyä.

Empiirisen turvallisuustutkimuksen tutkimusryhmä toteutti vuoden 2011 aikana yksityistä turvallisuusalaa koskevan empiirisen tutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tärkeää uutta taustatietoa yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistusta varten. Tutkimustehtävänä oli selvittää empiirisesti yksityisen turvallisuusalan sääntelyn nykytilaa ja sen kehittämistarpeita.

Tutkimus toteutettiin kolmen empiirisen aineiston avulla. Ensimmäinen aineisto koostui kyselytutkimuksesta. Siinä selvitettiin, miten yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat nykylainsäädännön ja mitä kehittämistarpeita he näkevät. Lisäksi kyselytutkimuksessa selvitettiin turvallisuuspalveluiden ostajien näkemyksiä ja toimialan mainetta. Toinen aineisto koostui seitsemästä turvallisuusalan asiantuntijan haastattelusta. Kolmas aineisto koostui diskurssianalyysistä, jonka tavoitteena oli selvittää yksityisestä turvallisuusalasta käytyä keskustelua ja sen luonnetta sosiaalisessa mediassa.

Kasvanut rooli herättää keskustelua

Yksityisestä turvallisuusalasta on tullut yhä näkyvämpi ja merkittävämpi toimija yhteiskunnan turvallisuuden ylläpidossa sekä rikostorjunnassa. Roolin kasvaminen on herättänyt keskustelua. Yksityisen turvallisuusalan kasvu jakaakin ihmisten mielipiteet kahtia, mitä myös tutkimuksen tulokset vahvistavat. Sosiaalisessa mediassa käydään vilkkaasti keskustelua yksityisestä turvallisuusalasta. Vartioimisliike- ja järjestyksenvalvontatoiminta herättävät eniten keskustelua, jossa kuitenkin yksittäiset tapahtumat, kuten vartioiden liiallinen voimankäyttö, korostuivat. Yksityisestä turvallisuusalasta kiinnostuneet ja toimeksiantajat pitivät toimialan mainetta ja arvostusta yleisesti huonompana kuin sen tulisi heidän mielestään olla. Tämä käsitys korostui myös yksityisen turvallisuusalan toimijoiden vastauksissa. Median luoman negatiivisen mielikuvan lisäksi toimialan maineeseen katsottiin vaikuttavan negatiivisesti muun muassa liialliset oheistehtävät, matala palkkaus ja henkilöstön suuri vaihtuvuus.

Kuvio 1. Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvien keskustelujen sävyt sosiaalisessa mediassa.

Yhteistyössä viranomaisen kanssa

Yksityisen turvallisuusalan ammattitaito ja läsnäolo ovat vähentäneet rikosten ja häiriökäyttäytymisen määrää useilla eri toimialueilla. Tutkimuksessa yksityisestä turvallisuusalasta kiinnostuneet ja toimeksiantajien edustajat suhtautuivatkin hyvin positiivisesti toimialaan. Yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten yhteistyö on ollut toimiva tapa vastata turvallisuustarpeisiin eri toimialueilla. Tutkimustulosten mukaan yhteistyö viranomaisten kanssa on pääsääntöisesti toimivaa, mutta aina löytyy kehittämiskohteita. Viranomaisten resurssit ovat rajalliset, joten juuri yhteistyötä kehittämällä yksityisen turvallisuusalan toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa tavalla, jolla olisi merkitystä koko yhteiskunnalle.

Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemys sääntelyn nykytilasta eri teema-alueiden osalta, % vastaajista.

Täysin eri
mieltä
Jokseenkin
eri mieltä
Ei
mielipidettä
Jokseenkin
samaa mieltä
Täysin
samaa mieltä
Vartioimisliiketoiminta 8 38 13 37 4
Järjestyksenvalvontatoiminta 11 36 16 32 5
Turvatarkastoiminta 8 21 41 25 5
Turvasuojaustoiminta 9

26

40 22 3
Turvallisuusteknologian ja -tuotteiden valmistus sekä myynti 6 19 55 18 2
Turvallisuusalan asiantuntijapalvelut 15 23 45 15 2

Toimialan sääntely on hajanaista

Yksityisen turvallisuusalan kehitys on luonut oikeudellisesti monimutkaisen tilanteen erityisesti perusoikeuksien sekä yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten välisen rajanvedon näkökulmasta. Tämän seurauksena yksityisen turvallisuusalan sääntely on ollut viime vuosien aikana useita kertoja uudistuksen kohteena. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hajanaisen sääntelyn uudistaminen aina tarpeen vaatiessa on johtanut siihen, että sääntely ei vastaa enää täysin tämän päivän tarpeita. Vastaajista noin puolet oli esimerkiksi sitä mieltä, että järjestyksenvalvontatoimintaa koskeva sääntely ei ole johdonmukaista ja selkeää.

Vastaajien mukaan yksityisen turvallisuusalan toimintaa tasapuolistaisi ja valvontaa tehostaisi, jos kaikki erityislainsäädännön piirissä olevat toimenkuvat edellyttäisivät jatkossa elinkeinoluvan. Tämä taas edellyttää keskustelua siitä, mistä toimenkuvista ylipäätään olisi tarvetta olla erityislainsäädäntöä. Lisäksi tulisi tarkastella sitä, mitkä toimialan palveluista ja tuotteista jo kuuluvat Euroopan unionin palvelu- ja hankintadirektiivin alaisuuteen. Tällä on vaikutusta muun muassa siihen, mitä toimintaedellytyksiä ja vaatimuksia lainsäätäjällä on mahdollista asettaa eri toimenkuville.

Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden mukaan sääntelyn kokonaisuudistuksessa on tärkeää ymmärtää erityislainsäädäntöä edellyttävät tehtävät ja toimiala riittävän laaja-alaisesti. Lisäksi tehtävien määrittelyssä on olennaista ratkaista, millä nimikkeellä ja suorittamistavalla eri tehtäviä hoidetaan jatkossa. Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksen mukaan nykyisiä nimikkeitä tulisi yhdistää. Lisäksi toimivaltuudet tulisi säätää yhdenmukaisesti ja tarkkarajaisesti. Toimivaltuuksien ulottuvuus jakoi tutkimuksessa mielipiteitä, joten tärkeintä olisi säätää selkeät toimivaltuudet, joiden avulla toimijat voisivat suorittaa säädetyt tehtävät. Kokonaisuudistuksessa on välttämätöntä käsitellä julkisen vallan käyttämiseen ja viranomaistoimintaan liittyviä rajanvetokysymyksiä, koska nykytilanne on tulkinnanvarainen.

Tulosten mukaan yksityisen turvallisuusalan nähdään tulevaisuudessa hoitavan entistä enemmän turvallisuusviranomaisten nykyisiä tehtäviä, koska yhteiskunnan ulkoinen ja sisäinen turvallisuus tulevat kytkeytymään yhä tiiviimmin yhteen. Tämä edellyttää päällekkäisten toimintojen poistamista ja yhteistyön todellista kehittämistä. Viranomaiset tarvitsisivat myös lisää resursseja yksityisen turvallisuusalan valvontaan, koska sitä ei pidetty nykytilanteessa riittävänä. Viranomaisten rekistereitä pidettiin valvonnan kannalta ongelmallisina, koska esimerkiksi poliisin tehdessä rikosilmoitusta järjestelmä ei ilmoita, että rikoksesta epäilty henkilö työskentelee yksityisellä turvallisuusalalla.

Kokonaisuudistuksen haasteita

Yksityinen turvallisuusala on todella haastava säädellä jo pelkästään toimialan luonteen ja monipuolistuvan kehityksen myötä. Kansallisten sääntelytarpeiden lisäksi on huomioitava myös toimialan kansainvälistä sääntelyä. Lisäksi toimialan ilmiöt eivät tunne hallinnonalojen rajoja, mutta lainvalmistelussa näitä rajoja ei pystytä luontevasti ylittämään. Tämän takia keskustelua tulisi jo käydä tässä vaiheessa siitä, onko sisäasiainministeriö yksin oikea taho valmistelemaan kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistuksessa on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen uudistustarpeen tarkasteluun ja kattavaan sääntelyn uudistamiseen, joten valmistelussa tarvitaan hyvin laaja-alaista näkemystä.

Kokonaisuudistuksen avulla voidaan korjata sääntelyn nykytilan ongelmia ja kehittää toimialaa haluttuun suuntaan. Huonosti toteutettu sääntely voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa sääntelyn taustalla oleviin tavoitteisiin pääseminen on mahdotonta.

Yksityisen turvallisuusalan kasvanut rooli näkyy yhteiskunnan turvallisuusohjelmissa ja strategioissa. Kaikissa on yhteinen näkemys siitä, että toimiala on vahvasti mukana sisäisen turvallisuuden kysymyksissä. Yksityinen turvallisuusala nähdään mahdollisuutena ja suorastaan välttämättömyytenä, jotta kasvaneisiin turvallisuustarpeisiin pystytään vastaamaan. Tämä kuvastaa sitä poliittista tahtotilaa, joka vallitsee toimialan kehittämisessä. Tutkimuksessa kuitenkin ongelmallisena pidettiin erityisesti sitä, että aiheesta puuttuu kokonaan julkinen keskustelu, jossa punnittaisiin avoimesti eri vaihtoehtoja sisäisen turvallisuuden kehittämisestä.

Jyri Paasonen toimii turvallisuusalan yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulussa ja tutkijana empiirisen turvallisuustutkimuksen tutkimusryhmässä.

Anssi Keinänen toimii lainsäädäntötutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopistossa ja empiirisen turvallisuustutkimuksen tutkimusryhmän johtajana.

Yksityisen turvallisuusalan empiirinen tutkimus on julkaistu Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa B48.

 
Julkaistu 9.3.2012