Painetun lehden sisällysluettelo 1/2012

9.3.2012

IHMISOIKEUSPOLITIIKAN ETSIKKOAIKA s. 4
Riikka Kostiainen
Kiriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hän odottaa ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen avautuvan uusia mahdollisuuksia, kun ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistuu ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminta kunnolla käynnistyy.
Poliisille ja syyttäjille tulee ohjeet vihapuheen tulkintaan s. 7
Valtakunnansyyttäjän asettama työryhmä tekee käytännönläheisiä ohjeita viranomaisille siitä, mikä on rangaistavaa vihapuhetta ja kuka voi syyllistyä rikokseen.

VIHAPUHE VERKKOILMIÖNÄ s. 8
Jarmo Rinne
Vaikka vihapuheen määrä ei välttämättä ole aiemmasta kasvanut, niin ilmiö on tullut tunnetummaksi, näkyvämmäksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammaksi sosiaalisen median julkisuustilojen myötä.

USKONNOT HALUAVAT VAHVISTAA SOVINTOPUHETTA s. 11
Riikka Kostiainen
Joukko uskonnollisia johtajia, poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia pohti uskontojen tehtävää suvaitsevaisuuden edistämisessä vihapuheseminaarissa.

VIHAPUHE JA UHKAILU MEDIASSA s. 12
Heikki Kuutti
Perinteinen media ei syyllisty vihapuheiden ja uhkailujen levittämiseen. Ilmiö ei ole kuitenkaan vieras tiedotusvälineiden ylläpitämillä keskustelupalstoilla. Vihapuheiden ja uhkailujen lainmukaisuus ylipäätään on ongelmallinen tulkinnan kohde. Liian herkällä julkaisukiellolla rajoitetaan jokaiselle kuuluvaa sanan- ja ilmaisunvapautta.

RAHOITUSALAN ASIAKASPALVELUSSA KOHDATAAN UHKAA JA VÄKIVALTAA S. 14
Olli Manninen
Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät joutuvat enenevissä määrin kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Monilla aloilla asiakaspalvelu on siirtymässä entistä enemmän puhelinpalveluun ja internetiin. Samalla kynnys uhkailulle saattaa pienentyä, sillä uhkailija voi kokea, että nimetön puhelu tai sähköpostiviesti takaa anonymiteetin.

VERKKOKURSSI ANTAA NEUVOJA KAUPAN UHKATILANTEISIIN s. 17
Riikka Kostiainen
Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto ovat yhdessä kehittäneet verkkokurssin, jolla halutaan parantaa kauppojen turvallisuutta.

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJIÄ UHKAILLAAN PUHELIMESSA s. 18
Anne Mäkinen & Noora Ellonen
Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin tuhansia puheluja kansalaisilta. Suurimmassa osassa on kyseessä todellinen avuntarve ja soittaja ottaa avun vastaan tyytyväisenä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös puheluita, jotka eivät kuulu hätänumeroon ja jotka ovat suoranaista asiakasväkivaltaa hätäkeskuspäivystäjää kohtaan.

KOULUAMPUMISUHKAUSTEN TAUSTALLA ERILAISIA MOTIIVEJA s. 20
Emma Holkeri
Suomessa ja muissa maissa kouluampumiset ovat käynnistäneet koulu-uhkausten sarjoja, joissa useimmiten nuoret tekijät uhkaavat omaa tai entistä kouluaan vastaavalla teolla. Artikkelissa tarkastellaan koulu-uhkaajien itse ilmoittamia motiiveja erityisesti impulsiivisuuden näkökulmasta. Aineistona ovat 2010 tehdyt uhkaukset, jotka on tutkittu rikoksina.

TODISTAJANSUOJELUSSA PUNNITTAVA MONIA NÄKÖKOHTIA s. 23
Robin Lardot & Ari-Pekka Calin
Todistaminen on yleinen kansalaisvelvollisuus ja yhteiskunnan on taattava todistajan turvallisuus. Todistajien uhkailu ei ole poliisin tietoon tulleiden tapausten lukumäärän perusteella suuri ongelma, mutta sitä esiintyy Suomessakin. Kirjoituksessa esitellään lainsäädännön keinoja todistajien turvallisuudesta huolehtimiseen ja pohditaan todistajansuojelun kehittämisen mahdollisuuksia.

TEHOKAS YKSITYINEN RIKOSTORJUNTA VAATII TOIMIVAN LAINSÄÄDÄNNÖN s. 26
Jyri Paasonen & Anssi Keinänen
Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn hajanaisuus ehkäisee tehokasta rikoksentorjuntaa. Yhteistyön kehittäminen viranomaisten kanssa lisäisi rikoksentorjunnan tehokkuutta.
Yksityisen turva-alan lainsäädännön uudistus etenee

LAINRIKKOJAN ELÄMÄNMUUTOS VAATII AMMATTI- JA VERTAISTUKEA s. 29
Mia Hemming
Entiset lainrikkojat voivat muuttaa elämäänsä niin, että rikokset ja päihteet jäävät taakse. Elämänmuutos edellyttää niin ammatillista kuin vertaistukea. Muutos alkaa omasta valinnasta lähteä toiselle tielle. Sami Nieminen vapautui päihderiippuvuudesta ja pääsi eroon myös rikoskierteestä.
Väitöstutkimus vahvistaa vertaistuen tärkeyden


Kriminologia: TARVITSEMME RITUAALEJA s. 32
Matti Laine
Rituaalit ja siirtymäriitit näyttävät kuuluvan ihmisluontoon ja ihmisyhteisöjen olemukseen. Kirjoituksessa arvioidaan rituaalien merkitystä rikoksentekijöiden integroimisessa yhteiskuntaan.

Rikoksentorjunta: VIHAPUHEEN JA VIHARIKOSTEN EHKÄISY s. 34
Jukka-Pekka Takala
Vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä.

AJASSA s.36
Rikoksentorjuntaa urheilemalla
Tukholman kriminologian palkinto 2012
Henkirikollisuus laskusuunnassa
Syrjäytyneet nuoret hukassa
Rikoksen uhrit eivät saa tietoa oikeuksistaan
Harmaan talouden torjuntaan uusi toimintaohjelma
Opetustoimelle turvallisuusopas

 
Julkaistu 9.3.2012