Haaste 1/2012

Teemana vihapuhe ja uhkailu

Pääkirjoitus

Artikkelit 1/2012

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hän odottaa ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen avautuvan uusia mahdollisuuksia, kun ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistuu ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminta kunnolla käynnistyy.

Vihapuheelle tyypillinen vastustajan leimaaminen on kuulunut poliittiseen kielenkäyttöön niin kauan kuin politiikkakin on harrastettu. Se on keino luoda uhkakuvia, vahvistaa oman viiteryhmän kiinteyttä ja kannustaa sitä toimimaan vastustajan tarkoitusperien, tai äärimmillään olemassaolon, eliminoimiseksi.

Joukko uskonnollisia johtajia, poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia pohti uskontojen tehtävää suvaitsevaisuuden edistämisessä vihapuheseminaarissa. Seminaarin tarkoituksena oli tuomita kaikenlainen vihapuhe ja luoda pohjaa hyvälle keskustelukulttuurille.

Perinteinen media ei syyllisty vihapuheiden ja uhkailujen levittämiseen. Ilmiö ei ole kuitenkaan vieras tiedotusvälineiden ylläpitämillä keskustelupalstoilla, joissa toimitusten on valvottava tarkasti julkaisemiaan viestejä. Vihapuheiden ja uhkailujen lainmukaisuus ylipäätään on ongelmallinen tulkinnan kohde. Liian herkällä julkaisukiellolla rajoitetaan jokaiselle kuuluvaa sanan- ja ilmaisunvapautta.

Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät joutuvat enenevissä määrin kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Enää ei voida keskittyä pelkästään fyysisten väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn asiakaspalvelupisteillä, vaan on myös otettava huomioon, että monilla aloilla asiakaspalvelu on siirtymässä entistä enemmän puhelinpalveluun ja internetiin. Samalla kynnys uhkailulle saattaa pienentyä, sillä uhkailija voi kokea, että nimetön puhelu tai sähköpostiviesti takaa anonymiteetin.

Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ovat yhdessä kehittäneet verkkokurssin, jolla halutaan parantaa kauppojen turvallisuutta. Kaikille kaupassa työskenteleville tarkoitettu Uhkaava asiakastilanne -kurssi toimii osana henkilöstön turvallisuuskoulutusta.

Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin tuhansia puheluja kansalaisilta. Suurimmassa osassa on kyseessä todellinen avuntarve ja soittaja ottaa avun vastaan tyytyväisenä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös puheluita, jotka eivät kuulu hätänumeroon ja jotka ovat suoranaista asiakasväkivaltaa hätäkeskuspäivystäjää kohtaan.

Jokelan kouluampumisesta 2007 tähän päivään suomalaiset koulut ovat poliisin tietojen mukaan joutuneet yli 600 uhkauksen kohteeksi. Myös muissa maissa kouluampumiset ovat käynnistäneet koulu-uhkausten sarjoja, joissa useimmiten nuoret tekijät uhkaavat omaa tai entistä kouluaan vastaavalla teolla. Näiden uhkausten vaarallisuutta voidaan arvioida uhka-analyysin menetelmällä. Yksi olennainen osa prosessia on uhkaajan motiivin selvittäminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulu-uhkaajien itse ilmoittamia motiiveja erityisesti impulsiivisuuden näkökulmasta. Aineistona ovat Suomessa vuonna 2010 tehdyt koulu-uhkaukset, jotka on tutkittu rikoksina.

Todistaminen on yleinen kansalaisvelvollisuus ja yhteiskunnan on taattava todistajan turvallisuus. Todistajien uhkailu ei ole poliisin tietoon tulleiden tapausten lukumäärän perusteella suuri ongelma, mutta sitä esiintyy Suomessakin. Kirjoituksessa esitellään lainsäädännön keinoja todistajien turvallisuudesta huolehtimiseen ja pohditaan todistajansuojelun kehittämisen mahdollisuuksia.

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksityisen turvallisuusalan ja turvallisuusviranomaisten rajanveto on myös hämärtynyt. Nyt käydään keskustelua siitä, miten yksityinen turvallisuusala toimii ja kuinka sitä tulee valvoa.

Entiset lainrikkojat voivat muuttaa elämäänsä niin, että rikokset ja päihteet jäävät taakse. Elämänmuutos edellyttää niin ammatillista kuin vertaistukea. Muutos alkaa henkilön omasta valinnasta lähteä toiselle tielle. Sami Nieminen vapautui päihderiippuvuudesta ja pääsi eroon myös rikoskierteestä .

Kriminologia-palstalla kerrotaan rituaalien merkityksestä vankien kuntoutuksessa.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin.

 
Julkaistu 9.3.2012
Sivun alkuun |