Ulla Mohell

Valvontarangaistus hyväksytty eduskunnassa

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkoituksena on, että uutta rangaistusta koskevat säännökset tulevat voimaan syksyllä 2011.

Hallituksen esitys (17/2010 vp) valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa koskevaksi lainsäädännöksi hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa. Lakiehdotukset hyväksyttiin lakivaliokunnan (LaVM 30/2010 vp) ehdottamassa muodossa. Esitys käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa (PeVL30/2010 vp). Merkittävin muutos eduskuntakäsittelyssä oli valvontarangaistuksen enimmäismäärän laskeminen kuuteen kuukauteen, kun se oli hallituksen esityksessä kahdeksan kuukautta.

Pääasiallinen sisältö

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Rangaistus suoritetaan vapaudessa, mutta tuomittua valvotaan rangaistuksen aikana sekä teknisin välinein että valvontakäynnein.

Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Rangaistus on toissijainen rangaistus siten, että se voidaan tuomita, jos yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle on esimerkiksi aikaisemmista yhdyskuntapalvelurangaistuksista este. Seuraamus on tarkoitettu etupäässä henkilöille, joita ei ole tuomittu aikaisemmin valvontarangaistukseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tästä syystä myös aikaisemmat tällaiset rangaistukset voivat muodostaa esteen tuomitsemiselle. Joissakin tilanteessa esteenä voi olla myös rikoksen laatu, mm. asuinkumppaniin kohdistunut rikos, esimerkiksi seksuaalirikos tai pahoinpitely. Törkeät väkivaltarikokset rajautuvat jo rangaistusasteikkonsa perusteella uuden seuraamuksen käyttöalan ulkopuolelle.

Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksenä on myös, että seuraamusta pidetään perusteltuna rikoksentekijän valmiuksien ylläpitämiseksi. Tältä osin arvio perustuu Rikosseuraamuslaitoksen valmistelemaan selvitykseen ja toimeenpanosuunnitelmaan. Kuten yhdyskunta¬palveluun valvontarangaistukseenkin voidaan tuomita vain rikoksentekijän suostumuksella. Lisäksi vaaditaan perheenjäsenten suostumus.

Täytäntöönpanon sisältönä on velvollisuus noudattaa toimintavelvollisuuden sisältävää päiväohjelmaa sekä tuomitulle määriteltyjä liikkumisvapauden rajoituksia. Toimintavelvollisuus voi sisältää työtä, koulutusta, kuntoutusta tai muuta tuomitun toimintakykyä parantavaa toimintaa, joka suunnitellaan yksilöllisesti. Tuomittu on velvollinen pysyttelemään rangaistuksen suorittamiseen hyväksytyssä asunnossa aina silloin, kun hänellä ei ole ennalta määriteltyä perustetta poistua asunnosta. Valvontarangaistus edellyttää tuomitulta ehdotonta päihteettömyyttä, jota valvotaan päihteettömyystestein. Ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaa pääsääntöisesti rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi. Muuntamisesta päättää tuomioistuin. Valvontarangaistuksesta päästään ehdonalaiseen vapauteen samoin edellytyksin kuin ehdottomasta vankeusrangaistuksesta.

Käytännössä valvontaa toteuttavat kentällä toimivat tuki- ja valvontapartiot sekä tuomitulle määrätty valvoja. Tärkeää on myös tuomitun ohjaaminen ja tukeminen seuraamuksen suorittamisen aikana.

Valvontarangaistuksen ohella eduskunnassa hyväksyttiin säännökset sähköisten, vangin seuraamista helpottavien valvontamenetelmien käyttöönotosta avolaitoksissa. Rikosseuraamuslaitos määrää erikseen ne avolaitokset, joissa uutta tekniikkaa sovelletaan.

Sähköinen valvonta

Valvontarangaistuksen toimeenpanossa käytettävää tekniikkaa ei ole vielä valittu Suomessa. Asiaa valmistellaan hankeryhmässä. Kansainvälisesti yleisin sähköisen valvonnan tekninen toteutustapa on radiotaajuustekniikan (RF) käyttöön perustuva, valvottavan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävä panta, joka on yhteydessä kiinteästi sijoitettuun seuranta-laitteeseen. Valvottavan kotona olevasta seurantalaitteesta on rakennettu yhteys järjestelmän keskusvalvomoon joko hyödyntäen valtakunnan puhelinverkkoa tai matkapuhelinverkkoa.

Toinen tekninen mahdollisuus on GPS-järjestelmä (Global Positioning System), joka toimii nykyään maailmanlaajuisesti. Satelliittipaikannuksen käyttö rangaistusten täytäntöönpanossa on viime vuosina yleistynyt nopeasti, koska tekniikka on kehittynyt vastaamaan monenlaisiin valvonnan tarpeisiin samalla kun sen hinta on laskenut. Nämä valvontamuodot on myös mahdollista yhdistää.

Valvontarangaistuksen edut

Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta on keskeistä, että valvontarangaistuksella on monia myönteisiä vaikutuksia tuomitun ja hänen perheensä asemaan. Tuomitun työ- tai opiskelupaikka ja asunto säilyvät, mikä vähentää syrjäytymisen riskiä ja edistää tuomitun mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. Seuraamus ei myöskään heikennä työssä käyvän tuomitun ja perheensä taloudellista asemaa samassa määrin kuin ehdottoman vankeusrangaistuksen suorittaminen.

Myös tuomitun sosiaalisten siteiden ylläpitäminen perheeseen ja muihin läheisiin on helpompaa kuin vankilassa rangaistustaan suorittavan. Lisäksi seuraamus mahdollistaa monipuolisten kuntouttavien toimintojen liittämisen osaksi rangaistuksen suorittamista. Etuna voidaan pitää sitäkin, että valvontarangaistusta suorittava välttyy vankilassa yleisiltä rikollismyönteisiltä asenteilta, millä voidaan vaikututtaa varsinkin ensikertaisten tuomittujen uusimisriskiin. Uusi seuraamus on myös edullinen: yhden valvontarangaistuspäivän hinnaksi on arvioitu noin 60 euroa, kun vankipäivän hinta on tällä hetkellä 150 euroa.

Ruotsissa seuraamus on ollut käytössä vuodesta 1994 lähtien, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Seuraamus on käytössä myös Norjassa ja Tanskassa hyvin tuloksin. Virossa sähköistä valvontaa käytetään ehdonalaisen vapauden valvonnassa.

Tarkoituksena on, että valvontarangaistusta koskevat säännökset tulevat voimaan syksyllä 2011. Avolaitosten valvontaa koskevan lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo huhtikuussa.

On arvioitu, että seuraamukseen tuomittaisiin noin 600–700 henkilöä vuosittain. Rangaistusta suorittaisi sen vakiinnuttua noin 110 henkilöä päivittäin. Kohderyhmänä ovat etupäässä rattijuopumukseen ja varkausrikoksiin syyllistyneet henkilöt.

Kirjoittaja toimii lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 16.3.2011