Tarja Mankkinen

Syrjäytymisen ehkäisy sisäisen turvallisuuden ohjelmassa

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Väliarviointiraportti käsiteltiin äskettäin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä. Ohjelman toimeenpanoon ovat osallistuneet laajasti eri hallinnonalat ja järjestöt. Väliarvioinnissa kuvataan näiden toimia ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman yksi keskeisin saavutus on ollut se, että siinä on tuotu esille konkreettinen yhteys turvallisuuden kannalta keskeisten ennalta ehkäisevien toimien ja turvallisuusongelmien välillä. Toinen tärkeä tulos on se, että ohjelma on koonnut yhteen laajasti eri viranomaisia, järjestöjä ja elinkeinoelämän edustajia. Tämän yhteistyön ja vuorovaikutuksen seurauksena on vahvistunut yhteinen näkemys turvallisuuden keskeisistä haasteista ja syistä niiden taustalla.

Syrjäytyminen, alkoholin väärinkäyttö ja koulupudokkuus

Alkoholin väärinkäyttö lisää syrjäytymisriskiä ja on yleisin tekijä väkivallan, tapaturmien ja onnettomuuksien taustalla. Väkivallan tekijät ja uhrit ovat usein samoja henkilöitä, joiden taustalta löytyy usein runsasta alkoholinkäyttöä, työttömyyttä ja syrjäytymistä. Joka kolmas tapaturmassa kuollut on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin alkoholiveron korottaminen, ja kuluneella hallituskaudella tätä koskeva päätös on tehty kolme kertaa. Koulupudokkuus on yksi keskeinen tekijä nuorten syrjäytymisessä. Kesällä 2010 voimaan tullut nuorisolaki ja siihen liittyvä etsivä nuorisotyö sekä erilaiset moniammatilliset toimintamallit ovat ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Ankkuri-malli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi puuttua nuorten rötösteltyyn varhaisessa vaiheessa, ja siten ehkäistä mahdollista koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.

Henkinen syrjäytyminen on viime vuosina esille noussut ilmiö, joka ei liity huono-osaisuuteen. Sen taustalla saattaa olla tunne siitä, että ei pysty täyttämään yhteiskunnan asettamia vaatimuksia. Tämän seurauksena avuttomuuden tunne lisääntyy, mikä saattaa johtaa tekoihin, jotka ovat vahingollisia itselle ja muille. Henkisen syrjäytymisen riskit lisääntyvät, jos oma tunne saa vastakaikua samanhenkisiltä. Helpoimmin tämä käy internetissä.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa otettiin huomioon koulusurmat, ja siihen sisältyi useita toimia tämänkaltaisten väkivallan tekojen ennalta ehkäisemiseksi ja valmiuden parantamiseksi. Esimerkkejä näistä ovat oppilaitosten turvallisuusohjeiden päivittäminen uusien uhkien varalle, korkeakoulujen turvallisuusohjeet, turvallisuustaitojen ml. väkivallan ehkäisyn korostaminen osana perusopetusta sekä nettivalvonnan tehostaminen.

Paikallinen turvallisuussuunnittelu

Iskulause "Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti" on hyvä ohjenuora turvallisuustyössä. Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt vahvasti. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat asukasluvulla mitaten lähes koko väestön. Suunnitelmia laaditaan maakunnallisesti, seudullisesti ja kuntakohtaisesti. Viimeksi mainittuihin liittyvät kylien turvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmien lähtökohtina tulee olla paikallisesti tunnistetut ongelmat. Syrjäytymisen ehkäisy on teema, joka sisältyy useisiin turvallisuussuunnitelmiin. Sillä voidaan parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta paikallisesti. Lisäksi syrjäytymiseen puuttuminen vaatii usein usean viranomaisen ja myös järjestöjen samanaikaisia ja -suuntaisia toimia.

Hyvät etniset suhteet lisäävät turvallisuutta

Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyivät tavoitteet koskien maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantamista. Suomessa on vielä mahdollisuus torjua esimerkiksi maahanmuuttajajengien syntymistä, mutta tämä edellyttää tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yksi keskeinen tavoite on ollut lisätä maahanmuuttajien tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä. Tietoa välitetään esitteellä, joka on käännetty 11 kielelle. Maahanmuuttajille suunnattua Infopankki-verkkoportaalia laajennettiin. Rasistisia ja muita sellaisia vaikuttimia rangaistuksen koventamissäännöksessä koskeva hallituksen esitys annettiin joulukuussa. Myös työtä rikosketjun tehostamiseksi rasististen ja viharikosten käsittelyn osalta on jatkettu.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyä koskevat tavoitteet sisältyvät sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Suomessa ensisijainen keino on syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Kotouttamisen kehittäminen uuden kotouttamislain mukaisesti sekä maahanmuuttajien kanssa tehtävä yhteistyö ovat seikkoja, joita tulee edelleen edistää.

Pehmeä ja kova turvallisuus

Jatkossa tulisi edelleen lisätä suunnitelmallista ja tehokasta yhteistyötä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta ehkäisevän työn ja korjaavan työn välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa pehmeän ja kovan turvallisuuden hahmottamista osana samaa ketjua. Ketjun alkupään toimivuus vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon tehtäviä ketjun loppupään turvallisuusviranomaisilla tulee. Tehokas ennaltaehkäisy on parasta tuottavuustyötä, joka lisää turvallisuutta mutta myös hyvinvointia.

Kirjoittaja on Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö sisäasianministeriössä.
 
Julkaistu 16.3.2011