Painetun lehden sisällysluettelo 1/2011

16.3.2011

Pääkirjoitus: SOSIAALIPOLITIIKAN TULEVAISUUS s. 3
Juha Kääriäinen

KRIMINAALIPOLITIIKAN SUURET MUUTOKSET s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia sarjassa on haasteltavana on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä. Hän arvioi kriminaalipolitiikan muuttuneen monella tapaa viimeisen 10–15 vuoden aikana. Muutokset ovat erisuuntaisia ja kuva kriminaalipolitiikan "linjasta" on monella tapaa aiempaa moni-ilmeisempi. Jaksoon sisältyy niin järjestelmää kiristäneitä kuin sitä höllentäneitäkin vaiheita. Jo kertaalleen haudattu kuntoutuksen ajatus näyttää sekin kokeneen uuden tulemisen.

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN SOSIAALINEN ULOTTUVUUS s. 8
Henrik Linderborg
Kriminaalipolitiikassa pyritään rikollisuuden vähentämiseen mm. kytkemällä rikosoikeusjärjestelmä selvemmin osaksi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Tavoite on haasteellinen erityisesti kuntasektorille, jonka vastuulla hyvinvointipalveluiden tuottaminen pääsääntöisesti on.

TUKEEKO VALVONTA RIKOKSETONTA ELÄMÄÄ? s. 10
Päivi Lahti
Ehdonalaisvalvontaan määrätyt kokevat vankilan jälkeisen arjen vaikeaksi. Haastattelututkimuksessa nousi esiin vapautuvien köyhyys, työttömyys, vähäosaisuus, juominen ja asunnottomuus. Kasautuva huono-osaisuus näkyi haastatteluissa selvästi.

VALVONTARANGAISTUS HYVÄKSYTTY EDUSKUNNASSA s. 12
Ulla Mohell
Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkoituksena on, että valvontarangaistusta koskevat säännökset tulevat voimaan syksyllä.

SANOJEN TAKANA – KRIMINAALIPOLITIIKAN MUUTTUVA RETORIIKKA s. 14
Jukka Kekkonen
Artikkelissa pohditaan käsitteille politiikassa annettuja merkityksiä – erityisesti sitä, mitä lause "sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa" nykyään merkitsee.

AKTIIVISESSA SOSIAALIPOLITIIKASSA ON MYÖS RISKEJÄ s. 16
Paul Van Aerschot
Monessa maassa on jo kauan harjoitettu ns. aktiivista työvoimapolitiikkaa. Aktivointiin sisältyy kuitenkin huomattavia heikkouksia ja riskejä, joten koko järjestelmä pitäisi arvioida uudelleen.

SOSIAALITURVAN VÄÄRINKÄYTTÖÖN SUHTAUDUTAAN KAKSIJAKOISESTI s. 17
Riikka Kostiainen
Tuukka Lahti on tutkinut suhtautumista sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.

KOULUPUDOKKUUS JA TYÖTTÖMYYS YHTEYDESSÄ RIKOLLISUUTEEN s. 18
Mikko Aaltonen
Rekisteriaineistojen avulla saadaan tarkempaa tietoa vakavan syrjäytymisen ja rikollisuuden välisestä yhteydestä. Heikossa asemassa olevien joukosta löytyy enemmän rikoksiin syyllistyviä, mutta lisäksi heidän joukossaan on enemmän toistuvasti rikoksia tekeviä henkilöitä.

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN – EPÄSUOTUISIA POLKUJA AIKUISUUTEEN s. 20
Laura. Kestilä, Tarja Heino & Tytti Solantaus
Suurimmalla osalla nuorista on koulutusta, toimeentuloa ja terveyttä sekä mahdollisuuksia toteuttaa asioita ja selviytyä ja osallistua yhteiskunnassa. Sitten on nuoria, joilla lähtökohdat ovat heikompia. Nuoren syrjäytymisen ymmärtämiseksi tulisi ottaa huomioon hänen nykyisen elämäntilanteensa hyvinvoinnin vajeet ja niiden kasautuminen, mutta myös aikaisempien elämänvaiheiden rooli: selviämistä tukeneet ja syrjäytymisen riskiä lisänneet piirteet ja tekijät.

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMASSA s. 24
Tarja Mankkinen
Kirjoituksessa esitellään sisäisen turvallisuuden ohjelman toimia, jotka liittyvät syrjäytymisen ehkäisyyn.

OIKEUDENMUKAINEN KOHTELU ON TÄRKEÄÄ RIKOKSEN UHREILLE s. 25
Päivi Honkatukia
Tuoreen tutkimuksen mukaan rikoksen uhreille tarkoitetuista tukipalveluista haetaan yleensä apua vakavien kokemusten jälkeen. Suuri osa yhteyttä ottaneista on kokenut väkivaltaa. Tyypillinen avun hakija on keski-ikäinen ja asuu kaupungissa.

Henkirikoksen uhrien omaisille lisää tukea s. 27 –RK

TYÖPERÄISEN IHMISKAUPAN PIIRTEITÄ ESIINTYY SUOMESSA s. 28
Anniina Jokinen
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita, vaikka eri toimijoiden tietoon tulee kymmeniä epäilyttäviä tapauksia vuosittain. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa kohdanneet monenlaisia hyväksikäytön muotoja. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa.

Kriminologia: KYLMÄ KESÄ 1953 s. 30
Matti Laine

Rikoksentorjunta: RIKOKSENTORJUNTA KANNATTAA – MUTTA SIJOITUS ON PITKÄAIKAINEN JA KUSTANNUKSET JA TUOTOT JAKAUTUVAT ERI TAHOILLE s. 32
Jukka-Pekka Takala

AJASSA s. 34
Puolan vanhushanke voitti ECPA-kilpailun 2010
Paikallisen turvallisuussuunnittelun painopisteet vahvistettu
Kaupunkien turvallisuusohjelma kannustaa yhteistyöhön
KRISin toiminta laajenee
Koulusurmaan johtavaa kehityskulkua voidaan muuttaa
Väkivaltaisia tyttöjä voidaan auttaa kasvatuksen keinoin
Kauppa ja teollisuus rikosten kohteina
Sakkorikosten kustannukset vähenivät
Ikääntyneet naiset vaikenevat väkivallasta
Sosiaalinen huono-osaisuus yleistä huumekuskeilla
Stop köyhyys! -teemavuosi päättyi
Vakavien väkivaltarikosten uusimisriskiä selvitetään
Lapsen etu ohjenuorana Ruotsin vankiloissa
HAASTE-lehti 10 vuotta

 
Julkaistu 16.3.2011