Koulusurmaan johtavaa kehityskulkua voidaan muuttaa

Koulusurmat ovat herättäneet runsaasti järkytystä. Helmikuussa julkaistussa Tiedeakatemian kannanotossa tarkastellaan koulusurmien taustoja ja syitä sekä mahdollisuuksia ehkäistä niitä. Vastauksia etsitään historian, kasvatustieteen, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden sekä lääketieteen alojen tutkimuksista. Työryhmään valittiin eturivin asiantuntijoita eri yliopistoista.

Koulusurmissa kostetaan koettua vääryyttä: Koulusurmat ovat olleet suunnitelmallinen ja julkinen kosto kiusaajille koulusurmaajan kärsimästä vääryydestä. Koulusurmaajien piirteitä ovat koulukiusaaminen, aseharrastus, mielenterveyden ongelmat, vaikeudet ratkaista ristiriitatilanteita, selviytyä stressistä ja turhautumisista. Myös vihaa lietsovaan kulttuuriin samastuminen, toisten epäinhimillistäminen, suuri huomiontarve sekä väkivallan ihannointi ja väkivaltaviihteen suurkulutus liittyvät usein koulusurmaajiin. Näistä piirteistä mikään ei yksin tee nuoresta koulusurmaajaa ja syrjinnän tuottama tuska muuttuu väkivallaksi monesta eri syystä.

Internet on tietolähde, mutta ei surmien syy: Väkivaltaa ihannoiva nettiyhteisö on kannustanut tekijöitä väkivaltaan ja koulusurmien tekotavat on kopioitu yhdysvaltalaisilta ampujilta internetin kautta, mutta nämä eivät ole koulusurmien varsinaisia syitä. Väkivaltapelaaminen on riski väkivaltaisuudelle ja intensiivinen pelaaminen lisää aggressiivisuutta, vihamielisiä tunteita ja ajatuksia, mutta asiasta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Huomio kasvatukseen, mielenterveyteen ja tunneilmaisuun: Väkivaltaan vinoutuvaa kehitystä voidaan ennaltaehkäistä mm. neuvoloiden antamalla kasvatusopastuksella sekä tukemalla lasten tasapainoista tunneilmaisua, yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista kehitystä.

Mielenterveyden ongelmien varhaista tunnistamista ja hoitoa tulee kehittää, resurssien tulee olla suositusten mukaisia sekä erityistason ja perustason mielenterveyspalvelujen yhteistyön tulee toimia saumattomasti.

Myös yhteiskuntamme arvoihin, kuten kilpailukeskeisyyteen ja syrjimiseen, tulee vaikuttaa. Erityisesti koulukiusaaminen on kitkettävä. Lisäksi kouluviihtyvyyttä ja sosiaalista pääomaa tulee lisätä sekä niitä tukevat taideopetus, ilmaisutaito, tunteiden tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen kehittäminen tulee sisällyttää opetukseen.

Koulusurmat aiheuttavat traumoja koulutovereille: Kuolemanvaaran kokeminen voi häiritä nuoren tervettä kehitystä ja aiheuttaa ruumiillisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Perheen ja ystävien tuki on tärkeää. Interventiomenetelmiä suositellaan sekä traumakokemuksen välittömään että pitkäaikaiseen hoitoon. -RK

 
Julkaistu 16.3.2011