Usko Määttä

Rikosseuraamuslaitoksesta alan uusi viranomainen

Rikosseuraamusalalla koko 2000-luvun jatkunut uudistustyö on saatu tällä erää päätökseen, kun vuoden alusta Suomeen syntyi uusi rikosseuraamusalan viranomainen. Rikosseuraamusvirasto ja sen alaisuudessa toimineet Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos yhdistyivät Rikosseuraamuslaitos-nimiseksi viranomaiseksi.
Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisia yksiköitä ovat Helsingissä sijaitseva keskushallintoyksikkö sekä vankien terveydenhuollosta vastaava terveydenhuoltoyksikkö Hämeenlinnassa. Perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat.

Suomi jakaantuu entisen viiden alueen sijasta nyt kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joilla lausuntotyö, tuomittujen arviointi ja sen perusteella tehtävä rangaistusajan suunnittelu on keskitetty arviointikeskukseen sekä hallinnolliset tukitoiminnot aluekeskukseen.

Uudistuksella halutaan luoda yhtenäisesti toimiva rangaistusten täytäntöönpano-organisaatio, jossa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano hoidetaan entistä tehokkaammin.

Yhteiskunnan turvallisuutta lisätään eristämällä rikoksista vankeuteen tuomitut silloin kuin he ovat vaarallisia, mutta ennen kaikkea lisäämällä yhdyskuntaseuraamusta tai vankeusrangaistusta suorittavien valmiuksia elää rikoksetonta elämää rangaistuksen suorittamisen jälkeen.

– Rikosseuraamuslaitos haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani kaikille viranomais- ja muille sidosryhmille, jotka voivat myötävaikuttaa rangaistusta suorittavien paluuseen normaaliin elämään, lupaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

Uudistuksessa päällekkäistä hallintoa poistetaan sekä toimintatapoja ja ohjausta yhtenäistetään. Yhdenmukaiset käytännöt ja tuomittujen yhdenvertainen kohtelu eri puolilla maata voidaan varmistaa aikaisempaa helpommin.

Toimintaa yhtenäistämällä pyritään turvaamaan tuomituille katkeamaton tuki niin vankeusaikana ja vapauteen siirryttäessä kuin yhdyskuntaseuraamuksia suoritettaessa. Uudistus helpottaa myös toiminnan painopisteen siirtämistä vankeusrangaistuksista avoseuraamusten suuntaan.

Keskuspaikat Helsinki, Tampere ja Kuopio

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen päätoimipaikka on Helsinki, Länsi-Suomen Tampere ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen päätoimipaikka on Kuopio. Jokaiselle rikosseuraamusalueelle tulee oma arviointikeskus ja koko maahan yhteensä 29 vankilaa sekä 16 yhdyskuntaseuraamustoimistoa.

Vangit pyritään sijoittamaan lähelle heidän kotipaikkaansa. Kullekin alueelle tulee yhteensä noin 1 100 vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 200 ja 1 800 välillä.

– Uuden organisaation toiminta on käynnistynyt jouhevasti. Pitkäaikainen ja hiottu valmistelutyö on taannut sen, että suuri yllätyksiä ei ole päässyt tulemaan. Asetus uudesta laitoksesta saatiin vasta joulukuun puolivälissä, minkä johdosta eräät virkajärjestelyt ovat viipyneet tämän vuoden puolelle, mutta viimeisetkin uudelleen virkoihin sijoittelut saadaan tehtyä maaliskuun aikana, sanoo pääjohtaja Vesterbacka.

Uudistus on merkittävä myös valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden kannalta. Kahden vuoden ylimenokauden kuluessa rikosseuraamusalan henkilötyövuosien määrä vähenee 300:lla. Johtajien ja apulaisjohtajien virkojen määrä pienenee, kun laitoksessa on uusina virkoina muun muassa ns. yhdistelmäjohtajia, jotka johtavat sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoa että vankilaa.

Kirjoittaja on Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäällikkö.

Haaste 1/2010

 
Julkaistu 10.3.2010