Painetun lehden sisällysluettelo 1/2010

24.3.2010

PÄÄKIRJOITUS s. 3
Juha Kääriäinen: Hyvinvointi ulos – rikollisuus sisään?

LAPSEN ÄÄNI KUULUVIIN s. 4
Riikka Kostiainen
Haasteltavana on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän painottaa, että taloustilanteesta huolimatta lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja ei pitäisi karsia vaan vahvistaa. Varhaista tukea olisi myös hyvä tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluiden kautta, esimerkiksi kanavoida perheiden tukea neuvolan ja myös koulun kautta.

Kuritusväkivaltaa pyritään edelleen vähentämään
Nuorten syrjäytyminen hallituksen huolena

VÄKIVALTAA KOKENEIDEN MÄÄRÄ ENNALLAAN 2000-LUVULLA s. 8
Reino Sirén & Mikko Aaltonen
Noin 12 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Kuusi prosenttia on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi ja kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 kansallisesta uhritutkimuksesta.

VIHARIKOSTEN TILASTOINTI TEKEE ILMIÖN NÄKYVÄMMÄKSI s. 11
Laura Peutere
Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisille ilmoitettiin 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely. Luku on selvästi suurempi kuin ennen. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista.

RASISTISTEN RIKOSTEN KRIMINALISOINTIA SELVENNETÄÄN s. 14
Ilari Hannula
Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista.

EUROOPAN RIKOKSENTORJUNTAVERKOSTO TIIVISTÄÄ TOIMINTAANSA s. 16
Jukka-Pekka Takala & Riikka Kostiainen
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä EU:ssa.

NUORTEN RIKOSTEN EHKÄISYSSÄ VARHAINEN TUKI TÄRKEÄÄ s. 18
Riikka Kostiainen
EUCPN:n konferenssissa joulukuussa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -hanke.

VAPAUTUVILLE VANGEILLE LISÄÄ TUETTUJA ASUMISPALVELUITA s.21
Hannakaisa Ryynänen
Vaikeasti asutettavina on perinteisesti pidetty sellaisia vapautuvia vankeja, jotka kärsivät akuuteista päihde- ja mielenterveysongelmista ja ovat syrjäytyneitä yhteiskunnan palvelurakenteista. Joidenkin vapautuvien vankien asumisen ongelmat johtuvat kuitenkin pitkäaikaisesta vankeusrangaistuksesta, oletetusta korkeasta uusimisriskistä, tunnettavuudesta tai rikoksen laadusta johtuvasta ulkopuolisesta paineesta.
Vapautuvan tuen ympyrät

VANGIN KOTIKUNTA MUKAAN VAPAUTUMISEN VALMISTELUUN s. 24
Vuokko Karsikas
Kriminaalipolitiikan linjauksissa korostetaan hallittua vapautumista. Jos vanki vapautuu suoraan suljetusta vankilasta kadulle, hänen syyllistymisensä uusiin rikoksiin on hyvin todennäköistä. Vapautumiseen on jo tarjolla erilaisia portaita avolaitossijoituksista valvottuun koevapauteen. Kaikesta huolimatta on vielä paljon tehtävää sen ymmärtämisessä, että koko vankeusajan tulisi tähdätä vapautumiseen.

NÄKÖKULMIA RIKOLLISUUDEN KUSTANNUSTEN ARVIOINTIIN s.26
Juha Kääriäinen, Vesa Muttilainen & Matti Vuorensyrjä
Rikollisuus aiheuttaa paitsi inhimillisiä kärsimyksiä myös taloudellisia kustannuksia. Toisaalta myös inhimillisille kärsimyksille voidaan koettaa antaa jokin hinta. Jos kykenemme arvioimaan yksittäisen rikoksen yksikkökustannuksen, voimme yrittää arvioida rikollisuuden taloudellisia vaikutuksia. Maailmalla on tehty joitakin laskelmia ja arvioita yksittäisten rikosten kokonaiskustannuksista. Nämä perustuvat yleensä tietoihin kokonaisrikollisuudesta ja eri rikosten ilmituloprosentista.

ONKO TALOUSRIKOSTEN TUTKINTA KANNATTAVAA s. 28
Vesa Muttilainen
Rikollisuuden kustannukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rikoksilta suojautumisen, rikollisuuden seurausten ja rikosoikeusjärjestelmän kustannukset. Samanlaisia kustannuseriä syntyy myös talousrikollisuuden alueella. Tässä artikkelissa tarkastellaan talousrikosten torjunnasta ja tutkinnasta poliisille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Nouseeko niiden määrä suuremmaksi kuin tutkinnassa takaisin saadun omaisuuden arvo?

Kriminologia: SÄRÖJÄ MENESTYSTARINASSA s. 30
Matti Laine
Kirjoitussarjassa arvioidaan tällä kertaa suomalaisen kriminaalipolitiikan ongelmakohtia.

Rikoksentorjunta: OPETTAVAINEN JA OPPIVA HANKE s. 32
Jukka-Pekka Takala
Uudessa kirjoitussarjassa arvioidaan KiVa Koulu -hankkeen antia rikoksentorjunnalle.

AJASSA s. 3439
Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen
Koulujen turvallisuussuunnitteluun ohjeita
Väkivallan kierteen katkaisuun etsitään keinoja
Turvakotijärjestelmässä puutteita
Poliisin turvallisuustutkimuksessa ei suuria muutoksia
Suurille kaupungeille laaditaan turvallisuusohjelma
Väitös Suomen, Tanskan ja Norjan kriminaalipolitiikasta
Rikossovittelulain soveltamista arvioitu
Yhdyskuntapalveluun muutoksia
Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus käyntiin
Sakkovankeudelle etsitty vaihtoehtoja
Rikosseuraamuslaitoksesta alan uusi viranomainen

 
Julkaistu 10.3.2010