Riikka Kostiainen

Nuorten rikosten ehkäisyssä varhainen tuki tärkeää

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (BRÅ) paikallisen rikoksentorjuntayksikön johtaja, Lars Alexandersson sanoi, että KiVa on menetelmiltään luova ja antaa suuren panoksen kiusaamisen vähentämiseen. Hän nosti esiin KiVan hyvät tulokset kiusaamisen vähentämisessä ja korosti, että nämä saavutukset on todennettu tieteellisesti korkeatasoisella menetelmällä. Arvioinnissa käytetään satunnaistettua verrokkiryhmäasetelmaa, ja tähän mennessä on käytettävissä tulokset noin kahdeksan tuhannen koululaisen kokemuksista. Ohjelma on jo käytössä yli puolessa Suomen peruskouluista.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu on EUCPN:n vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on rohkaista rikoksentorjuntamenetelmien kehittämistä ja tehdä toimivia käytäntöjä tunnetuksi. Kukin EU-maa voi esittää kilpailuun yhden ehdokkaan. Vuoden 2009 kilpailussa osanottajia oli 17. Suomi on ottanut osaa kilpailuun vuodesta 2002 alkaen mutta ei ole aiemmin voittanut palkintoa. Kilpailussa annettiin lisäksi kunniamaininnat Liettuan ja Tsekin tasavallan hankkeille.

Konferenssin pääluennoissa Friedrich Lösel kävi läpi toimivia varhaisen puuttumisen malleja ja David Farrington ja Maria Ttofi esittelivät menestyksekästä koulukiusaamisen vähentämistä. Toisen päivän aiheita olivat EU:n toimet nuorten nettiturvallisuuden kehittämisessä ja nuorisorikollisuuden ehkäisyn tulevaisuuden haasteet. Työryhmissä esiteltiin 17 kilpailuehdokkaan lisäksi 15 muuta teemaan liittyvää hyvää käytäntöä, esimerkiksi suomalaista nettipoliisitoimintaa ja koulusovittelua. Seuraavassa esitellään lyhyesti kilpailuehdokkaat.

Koulu välittömän ja pitkäaikaisen ehkäisyn areenana

Useimmat kouluun liittyvät hankkeet edustivat rikoksentorjunnan perinteistä ydintä: koulun, poliisin ja lähiyhteisön yhteistyötä paikallisin ratkaisuin. Uutta oli lähinnä uuden viestintäteknologian käyttöönotto. Hankkeissa korostui myös lasten ja nuorten osallisuus. Suomen KiVa Koulu -hankkeen arviointi oli aivan ylivertainen, useimmissa muissa se oli vielä alkutekijöissään.

Kypros esitteli terveyttä edistävän toiminnan vahvistamista kouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelmassa rohkaistaan kouluja kehittämään omia käytäntöjä ja rahoitetaan niitä. Paino on kouluympäristön kehittämisessä viihtyisämmäksi ja väkivallan ehkäisyssä. Oppilaiden osallistuminen on olennaista ja yhteistyötä tehdään paikallisyhteisön ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on edistää oppilaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä ja oppimista; ei niinkään ehkäistä ikäviä asioita. Ohjelma on arvioitu pariin otteeseen.

Portugalin hanke keskittyi oppilaiden keskinäisen välivallan ehkäisyyn. "Kiusaamishälytys"-malli tarjoaa vanhemmille, opettajille ja oppilaille välineitä huomaamaan tilanteet, joissa kiusaamista esiintyy. Hanke on kehitetty Oporton poliisin ja Fernando Pessoan yliopiston viestinnän opiskelijoiden yhteistyönä. Tietoisuuden herättämiseen on käytetty mm. julistekampanjaa ja teatteriesityksiä. Kouluissa on käytössä "uhrikalenteri", millä pyritään viestimään, ettei uhri ole yksin. Kiusaamistapaukset ovat vähentyneet jonkin verran projektin aloittamisen jälkeen.

Myös Belgian hankkeen tarkoituksena oli kiusaaminen ja väkivallan ehkäisy kouluissa ja lisäksi liikennevälineissä. Leuvenin kaupungin hanke on toteutettu poliisin ja kaupungin eri toimijoiden yhteistyönä ja sisältää useita alahankkeita: väkivallan vastaisen nettisivuston (slatoe.be), opettajien koulutusta ja lasten koulutusta mm. teatteriesitysten avulla.

Latviassa Riikan poliisi ja sosiaalitoimi ovat kehittäneet nuorisorikollisuuden vähentämiseksi pilotin, joka perustuu poliisin tiiviiseen läsnäoloon koulussa. Poliisimies työskentelee kussakin koulussa täyspäiväisesti yhden viikon kuukaudesta ja järjestää koulutusta eri vuosiluokille. Opetuksessa käytetään paljon myös nettiin tuotettua materiaalia. Lisäksi vanhempien ja opettajien ja tarpeen mukaan muidenkin toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa keskustellaan koulun ongelmista. Pilotti on koettu toimivaksi paikallisen rikoksentorjunnan malliksi.

Tanskan Alberslundin kaupungin hanke tarttui sosiaaliseen liioitteluun – siihen että nuoret käyttäytyvät kuten olettavat muidenkin käyttäytyvän. Poliisi toteuttaa viidennen luokan oppilaille koulutuksellista rikoksentorjuntaohjelmaa. Ensin oppilailta kysytään heidän tupakoinnistaan ja juomisestaan. Sitten tuloksia puretaan ryhmässä. Nuorten juominen muiden seurassa on vähentynyt projektin myötä huomattavasti. Idea on jokseenkin sama kuin ECPA-palkinnon 2006 voittaneessa Ringsted-hankkeessa (ks. Haaste 1/2007).

Ranskan hanke pyrki puolestaan ehkäisemään nuorten koulunkäynnin lopettamista koulunvaihtotilanteissa ja tätä kautta syrjäytymistä ja ajautumista rikostentekoon. Moniammatillinen ryhmä (edustus koulusta, poliisista, sosiaalitoimesta ja oikeuslaitoksesta) tukee nuorta uuteen kouluun sopeutumisessa alusta lähtien. Koulupudokkuus ja rikostenteko vähenivät tukea saaneessa ryhmässä selvästi tuoreeltaan. Pidemmän ajan seurannassa tosin on saatu ristiriitaisia tuloksia.

Rikosuraa ehkäistään tarjoamalla tukea ja tekemistä

Rikollisiin ryhmiin rekrytoimisen ehkäisyä koskevissa hankkeissa etsittiin keinoja ohjata nuoria pois rikollisesta elämäntavasta. Kiitetty Liettuan Colours of Life -hanke käynnistettiin vuonna 2004 Kèdainiain poliisipiirin alueella. Hanketta varten kartoitettiin 94 riskiperheen ja yhteensä 208 10–18-vuotiaan nuoren tilanne. Nuoret olivat syyllistyneet rikoksiin, koulupinnaukseen tai koulun sääntöjen rikkomiseen eikä heillä ollut vapaa-ajan harrastuksia. Riskiryhmästä valittiin hankkeeseen 38 nuorta, jotka osallistuivat nuorisokeskuksen toimintaan.

Nuorisokeskuksessa nuoret voivat saada sosiaalista, psykologista ja taloudellista tukea sekä ruokaa! Nuorille järjestetään myös harrastustoimintaa mm. urheilua, valokuvausta ja tietokoneita. Tukea tarjotaan myös heidän vanhemmilleen. Aloite keskuksen perustamiseen tuli alueen poliiseilta, jotka alkoivat työskennellä siellä vapaaehtoisina työntekijöinä. Myös psykologit, sosiaalityöntekijät ja opettajat tekevät työtä keskuksessa enimmäkseen vapaaehtoispohjalta ja alueen yritykset tarjoavat tarvikkeita ilmaiseksi. Lisäksi keskuksessa toimii vanhempia opiskelijoita, jotka ohjaavat harrastustoimintaa ja tarjoavat vertaistukea. Vapaaehtoistyötä pidetään suositeltavana mallina erityisesti näin laman aikana.

Seuranta osoitti, että suurin osa hankkeen nuorista (34/38) ei syyllistynyt rikoksiin hankkeen aikana. Tätä lukua verrattiin samalta alueelta ja samanlaisissa riskiolosuhteissa asuvista nuorista muodostettuun kontrolliryhmään. Heistä yli puolet (39/76) syyllistyi samaan aikaan rikoksiin. Hanke on osoittanut varhaisen puuttumisen tärkeyden rikosten ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Se jatkuu edelleen.

Englannin ehdokas oli Charltonin syrjäytymistä ehkäisevä urheiluohjelma. Sitä toteutetaan köyhällä Kentin alueella. Myös tämän hankkeen kohteena ovat nuoret, joilla oli riski ajautua rikoksiin. Nuorille järjestetään säännöllisiä jalkapallotreenejä ja muita aktiviteetteja. Ohjelmaan liittyy myös työpajoja, joissa käsiteltiin mm. päihteitä, terveitä elämäntapoja, rasismia ja sosiaalista vastuuta. Euroopan suurin kunnallinen jalkapallo-ohjelma kattoi vuoden 2008 aikana 96 000 nuorta. Ohjelma on vähentänyt nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä keskimäärin neljänneksen ja onnistunut lisäämään yhteisöllisen vastuun tunnetta.

Ruotsin MUMIN-hankkeen tavoitteena puolestaan oli päihdeongelmien aikainen havaitseminen ja niihin välittömästi puuttuminen. Tukholmassa huume-epäilyn vuoksi pidätetty nuori viedään suoraan Marian nuorisokeskukseen, jossa huumetesti otetaan. Muutaman tunnin sisällä pidätyksestä nuori tapaa poliisin, terveydenhoitohenkilökuntaa ja sosiaalityöntekijän. Hankkeen käytäntöjen mukaan 2004–2006 pidätettiin 595 nuorta. Yli puolta näistä nuorista ei ollut aiemmin hoidettu. Heillä oli kuitenkin vakaviakin huumeongelmia, tehtynä monia rikoksia ja kielteinen asenne etsiä vapaaehtoisesti apua. Noin puolet hankkeen piiriin ohjatuista nuorista suhtautui myönteisesti hoitosuhteen aloittamiseen. Hanke on sittemmin kehittynyt tavanomaisen toiminnan malliksi.

Rikoksentorjunnan innovatiivisia keinoja

Innovatiivisiksi rikoksentorjunnan keinoiksi oli luokiteltu kolmen maan erityyppiset kilpailuehdokkaat. Tsekki sai kilpailussa kunniamaininnan GhettOut-tietokonepelistään (http://www.ghettout.cz/). Se näyttää, miten jotkut elämänvalinnat voivat johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Peli on alunpelin luotu aikuisille mutta vuodesta 2008 lähtien sitä on käytetty syrjäytymisriskissä olevien nuorten koulutusvälineenä. Syrjäytymisen asiantuntijat ovat olleet kehittämässä peliä ja sitä on rahoittanut Vodafone-säätiö.

Pelin alussa pelaajaa uhkaa koulusta erottaminen ja hänen on saatava rahaa elämiseen. Tarjolla on erityyppistä työtä ja vähemmän laillisia tai muuten ongelmallisia keinoja kuten uhkapelaamista, pikavippejä ja pikku rikoksia. Myös esimerkiksi päihteiden käytöllä ja ihmissuhteilla on vaikutusta pelin lopputulokseen. Päätöksentekotilanteet ja yhteiskunnan säännöt ovat pelissä samanlaiset kuin todellisessakin elämässä. Lyhytnäköistä hyötyä verrataan pitemmän aikavälin seurauksiin: esimerkiksi jos et maksaa vuokraa, voit saada häädön tai jos et käy säännöllisesti töissä, voit saada potkut. Peliä pelataan työpajoissa, jotka kestävät kolmisen tuntia. Pelaamisen lisäksi niissä keskustellaan valinnoista. Työpajoihin on osallistunut noin 500 oppilasta 30 koulussa. Seuranta osoittaa, että 70 prosenttia näistä nuorista pitää nyt elämänsä suunnittelussa laillisia strategioita parempina kuin laittomia.

Saksan Düsseldorfin Kabawil-hankkeessa on kehitetty syrjäytymisvaarassa oleville nuorille monenlaista toimintaa: tanssia, teatteria ja taidetta. Tarkoituksena on, että tekeminen on sopusoinnussa nuoren oman kulttuuritaustan kanssa. Esimerkiksi yhden tanssiprojektin seuranta osoitti, että kahdeksan kuukautta on liian lyhyt aika suuriin käyttäytymismallien muutoksiin, mutta nuorten itsetunto on parantunut.

Unkarin With You – For you -hanke puolestaan tarttuu Györin kaupungin ostoskeskuksessa aikaansa viettävien nuorten aiheuttamiin ongelmiin. Kauppakeskuksen viereen perustettiin nuorisokerho, jossa voi mm. pelata erilaisia pelejä. Poliisi, terveydenhoitosektori, yritykset ja vapaaehtoisjärjestöt ovat mukana kerhon toiminnassa. Hankkeen ansiosta nuorisorikollisuus on vähentynyt kaupungissa ja rikoksentorjuntayhteistyö syventynyt.

Nettiturvallisuuteen koulutusta

Lasten ja nuorten netin käytön turvallisuus ja nettikiusaamisen ehkäisy oli huolena monessa maassa. Slovakian hankkeen tavoitteena oli opettaa nuoria käyttämään nettiä ja matkapuhelimia turvallisemmin. Tietoisuuden lisäämiseksi järjestettiin laaja kampanja: kouluissa jaettiin 600 000 infopakettia sekä aiheesta luotiin verkkosivusto (http://www.ovce.sk/). Lisäksi koulutettiin tietokoneasiantuntijoita, poliiseja, opettajia ja vanhempia. Sama tavoite oli Viron hankkeessa. Sen verkkosivustolla (www.microsoft.ee/ ) jaetaan aiheesta koulutusmateriaalia nuorille ja heidän vanhemmilleen ja opettajilleen. Oppilaille järjestettiin myös kilpailu turvallisesta netin käytöstä ja parhaat ehdotukset lisättiin hankkeen nettisivuille. Hankkeessa oli erikoista, että se lähti Microsoftin aloitteesta.

Sähköisissä välineissä tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseen keinoja olivat etsineet Italia ja Puola. Italia on kehittänyt vertaisryhmätoimintaa nettikiusaamisen ehkäisemiseksi. Vanhemmista, opettajista ja oppilaista koottu ja koulutettu tukiryhmä tarjoaa apua omalle vertaisryhmälleen. Hankkeeseen sisältyy arviointi, jossa käytetään myös kontrolliryhmiä. Hanke on vielä kesken, mutta alustavat tulokset ovat lupaavia. Puolassa kiusaamisongelma on kasvussa: joka toinen nuori ilmoitti tulleensa kiusatuksi tai olevansa tietoinen netissä tai matkapuhelimilla tapahtuvasta kiusaamisesta. Hankkeesta tiedotettiin televisiossa, radiossa, lehdissä ja sen omilla nettisivuilla (http://www.helpline.org.pl/). Koulutusvideolla teini-ikäinen tyttö on pukuhuoneessa riisuutumassa, kun samanikäinen poika kuvaa häntä ovenraosta kamerakännykällä. Tämän jälkeen poika levittää kuvia sähköisesti. Tyttö masentuu ja jää pois koulusta. Tekijääkin kaduttaa, sillä hän luuli tekevänsä pientä pilaa. Koulutustilaisuudessa oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa keskustellaan videosta. Hankkeessa halutaan valistaa nuoria siitä, mikä on kiusaamista ja mitä seurauksia sillä on kiusatulle.

Lähteenä on käytetty myös Saija Samboun ja Markus Alangon osuuksia RTN:n sihteeristön matkaraportista.

Haaste 1/2010

 
Julkaistu 10.3.2010