Riikka Kostiainen

Kuritusväkivaltaa pyritään edelleen vähentämään

Helmikuussa Säätytalolla järjestetyssä seminaarissa kuultiin lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämistä pohtineen työryhmän ajatuksia toimenpideohjelmaksi ja Ruotsin tilanteesta.

Työryhmän puheenjohtaja, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula summaa, että Suomessa kuritusväkivalta on kriminalisoitu jo yli 25 vuotta sitten, asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet selvästi kielteisemmiksi ja lasten uhrikokemukset vähentyneet, mutta tehtävää on yhä. Tavoitteena on puolittaa kuritusväkivallan määrä 2015 mennessä, pienentää alueellisia ja väestöryhmäkohtaisia eroja ja muuttaa asenteita niin, että lapseen kohdistuvaan kuritusväkivaltaan suhtaudutaan vähintään yhtä kielteisesti kuin aikuisten parisuhdeväkivaltaan.

Kuritusväkivallan käytön taustalla on Aulan mukaan stressin tai väsymyksen aiheuttama pinnan palaminen vanhemmalla, mielenterveysongelma tai päihteiden väärinkäyttö tai väkivallan näkeminen oikeutettuna.

Työryhmä ehdottaa myönteisen kasvatuksen tueksi vanhemmille apua jaksamiseen ja tukea mielenterveysongelmiin ja päihteiden käytön vähentämiseen sekä tiedottamista maahanmuuttajille omalla kielellä ja asian käsittelyä myös uskonnollisissa yhteisöissä ja kirkossa. Lapset puolestaan tarvitsevat enemmän tietoa oikeuksistaan ja avusta. Tietoa voidaan tarjota päivähoidossa, koulussa, netissä ja yleisillä mediakampanjoilla. Työryhmä korostaa myös palveluiden ja muiden aikuisten vastuuta asiassa. Perheen ulkopuolisella aikuisella on vastuu puuttua asiaan ja antaa tukea heti kun huomaa väkivaltaisia kasvatusmenetelmiä. Viranomaisyhteistyö on olennaista ja lasten kanssa työskentelevien koulutuksessa on kerrottava kuritusväkivallasta. Muita konkreettisia ehdotuksia ovat mm. yhteinen kampanjavuosi 2011, jo tuotetun materiaalin jakaminen, säännöllisen lapsiuhritutkimuksen toteuttaminen 4–5 vuoden välein sekä oikeusprosessin kehittäminen lapsen kannalta.

Ruotsissa kuritusväkivalta on ollut lailla kiellettyä kolmisenkymmentä vuotta. Örebron yliopiston professori Staffan Janson kertoi lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksista ja kuritusasenteista. Vain harvoilla ruotsalaisilla on nykyään myönteinen asenne ruumiillista kurittamista kohtaan. Kuritusväkivalta väheni valtavasti vuosina 1980–2000, mutta on pysynyt samalla tasolla 2000–2006. Noin puoli prosenttia lapsista kokee toistuvasti vakavaa väkivaltaa. Pikkulasten puristaminen ja ravistelu on yleistynyt viime aikoina.
Hänen mukaansa parisuhdeväkivalta ja vanhempien alkoholikäyttö lisäävät merkittävästi lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Pitkäaikaissairailla ja vammaisilla lapsilla on suurempi riski joutua väkivallan kohteeksi kotona ja kiusatuksi koulussa.

– Alle 6-vuotiaat ovat suurin riskiryhmä. Jos lasta ei ole lyöty alle kouluikäisenä, on epätodennäköistä, että niin tapahtuisi myöhemminkään. Siksi on tärkeää vaikuttaa pikkulasten perheiden kasvatusperiaatteisiin, Janson neuvoo.

Haaste 1/2010

 
Julkaistu 10.3.2010