Riikka Kostiainen

Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen

Kauhajoen koulusurmia selvittänyt tutkintalautakunta suosittaa tietyntyyppisten aseiden kieltämistä ja aselupaehtojen tiukentamista. Ehdotus herätti heti tuoreeltaan runsasta keskustelua. Se ehdottaa myös muita toimia, joiden tarkoituksena on parantaa turvallisuutta, terveydenhuoltoa sekä vuorovaikutusta oppilaitoksissa. Tutkintalautakunta luovutti raporttinsa oikeusministeri Tuija Braxille helmikuussa.

Syyskuussa 2008 Kauhajoella 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui koulussaan yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä. Hän myös sytytti rakennuksessa useita tulipaloja. Tekijä käytti ampumisissa pienikaliiperista, mutta silti suuret vahingot mahdollistavaa itselataavaa eli puoliautomaattista ampuma-asetta. Koulusurmien tekijä sai aseluvan helposti ja myös myöhemmässä poliisin puhuttelussa hänen katsottiin soveltuvan aseen haltijaksi.

Tutkintalautakunnan mukaan turvallisuus ei voi perustua siihen, että aseluvan hakijan mahdolliset rikolliset aikeet varmuudella havaittaisiin poliisin tai lääkärin haastattelussa. Lautakunta suosittaa, että kaikki sellaiset käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan eikä uusia hankkimislupia näille aseille myönnetä. Tutkintalautakunnan puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri perustelee ehdotusta sillä, että viimeaikaiset Jokelan, Kauhajoen ja Sellon joukkosurmat on toteutettu tällaisella aseella.

Muiden aseiden osalta suositetaan lupaehtojen tiukentamista niin, että aseen hallussapidon ikäraja nostetaan 20 vuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saajalta edellytetään vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta. Aseiden saatavuutta koskevista suosituksista on eriävä mielipide.

Nuorten mielenterveyshoidossa kehitettävää

Tekijän päätyminen koulusurmaajaksi oli pitkän kehityksen ja monien seikkojen seurausta. Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta, hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän ihannoi koulusurmia. Ystävät tiesivät, että hänellä on ase ja jotkut heistä olivat huolissaan asiasta. Tiedot eivät kuitenkaan siirtyneet läheisille aikuisille tai opiskelijahuoltoon eikä kenelläkään ollut kokonaiskuvaa tekijän tilanteesta. Tekijä sai lääkehoitoa masennukseen ja ahdistukseen, muttei koskaan ollut psykiatrin tutkittavana.

Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta. Lautakunta suosittaa myös opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamista erityisesti mielenterveyden osalta sekä pakollisia terveystarkastuksia opiskelijoille.

Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja hoitamista edistäisi opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuollon vahvistaminen sekä hyvä vuoropuhelu kouluissa nuorten ja aikuisten välillä. Opiskelijoille olisi hyvä luoda myös koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda myös verkossa esiin huoliaan ja keskustella ammatti-ihmisen kanssa. Järjestelmään tulisi liittää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

Turvallisuuteen parannusta ennakoinnilla

Tapahtumakoulussa Kauhajoella oli tehty paljon turvallisuussuunnittelua ja varauduttu erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Yleisesti ottaen turvallisuussuunnitelmia koskeva ohjeistus kouluissa on moninaista ja tekee tilanteesta sekavan. Koulujen turvallisuussuunnittelun toimivuutta edistäisi se, että eri ohjeistukset keskitettäisiin yhteen säännöllisesti päivitettävään asiakirjaan. Keskeistä on riskien tunnistaminen ja niiden toteutumisen suunnitelmallinen ehkäisy. Helposti opittavat, esimerkiksi taskukokoisena opiskelijoille jaettavat toimintamallit eri tilanteisiin olisivat eduksi.

Viranomaisten yhteistoimintaa esimerkiksi koulusurmatilanteissa tulisi kehittää luomalla poliisille, pelastustoimelle ja ensihoidolle yhteiset toimintasuunnitelmat. Myös ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä viranomaisten tulisi tehdä yhdessä. Lisäksi psykososiaalisen tuen koordinoimiseksi tulisi tehdä suunnitelmat kriisien varalta.

Ministeri Brax kertoo, että Kauhajoen tutkintalautakunnan jäseniksi valittiin onnettomuustutkinnalle ominaiseen tapaan riippumattomia asiantuntijoita. Tutkinnan tavoite on oppia tapahtuneesta ja löytää keinoja vastaavien tapahtumien välttämiseksi. Valtioneuvosto päättää, mihin toimiin suositusten johdosta ryhdytään. Koulusurmien johdosta on jo käynnistetty lukuisia toimia mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa.

Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Tutkintalautakunnan raportti. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 11/2010.

Haaste 1/2010

 
Julkaistu 10.3.2010