Jukka-Pekka Takala & Riikka Kostiainen

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto tiivistää toimintaansa

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.

Verkoston toiminnan ongelmakohtia ja ratkaisuehdotuksia esitettiin vuoden 2009 keväällä julkaistussa ulkopuolisen arvioijan tekemässä selvityksessä verkoston toiminnasta. Yksi keskeisiä uudessa perustamispäätöksessä toteutettuja muutoksia on se, että Euroopan komissio ei enää vastaa verkoston sihteeristöstä vaan verkoston hallitus ohjaa sihteeristöä, jonka jäsenvaltiot järjestävät keskenään sopimalla. Komissio on edelleen keskeisessä roolissa osallistuen verkoston johtoelinten kokouksiin. Myös valtaosa sihteeristön rahoituksesta on tarkoitus hakea komission hallinnoimista rahoitusohjelmista. Sihteeristön pystyttäminen on käynnistynyt nykyisen puheenjohtajan, Espanjan johdolla, mutta toiminta käynnistyy hitaasti.

Syksyllä 2009 EU hyväksyi myös uuden viisivuotisen oikeus- ja sisäasioiden toimintaohjelman, ns. Tukholman ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää avointa ja turvallista Eurooppaa, joka suojelee ja palvelee kansalaisiaan. Ohjelma painottaa rikoksentorjuntaa ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan rikoksentorjuntatoimia. Ohjelman mukaan komission pitäisi viimeistään vuonna 2013 esittää uusi arvio rikoksentorjunnan kehittämisestä mm. EUCPN:n siihenastisten kokemusten perusteella.

Viime vuoden lopulla voimaan astunut Lissabonin sopimus korostaa EU:n kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostaman kolmikon yhteistoimintaa. Puheenjohtajuus on tällä hetkellä Espanjalla, heinäkuussa se siirtyy Belgialle ja ensi vuoden alussa Unkarille. Kysyimme näiden maiden EUCPN:n kansallisten edustajien eli ns. trion suunnitelmia seuraavan puolentoista vuoden ajalle ja näkemyksiä verkoston toiminnan kehittämisestä.

1. Olette valinneet kiinnostavan (ja laajan) teeman puheenjohtajuuskausillenne: "Turvatut kodit turvallisessa yhteiskunnassa rikoksentorjunnan, poliisitoiminnan ja restoratiivisen oikeuden keinoin". Voisitteko avata sen ideaa? Entä kuinka päädyitte tähän teemaan?

Philip Willekens, Belgia: Tämä teema valittiin, koska haluttiin painottaa paikallisia hankkeita ja aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa EU-kansalaisten turvallisuudentunnetta kotona, naapuristossa ja yhteiskunnassa. Laajan teeman avulla voimme ottaa huomioon myös EUCPN:n ulkopuolisen arviointiraportin suosituksen keskittyä pitkäjänteisesti yhteisiin asioihin.

Ehkäisy on merkittävässä roolissa kodin turvallisuuden varmistamisessa. Käsite "koti" voidaan määritellä paikaksi, jossa tuntuu hyvältä asua, ja se on laajempi käsite kuin itse rakennus. Tämän vuoksi pelkästään tekniset toimenpiteet eivät riitä kodin turvaamiseen. Naapurit ja muut ympäristön toimijat ovat ratkaisevassa roolissa kodin turvaamisessa: naapurien täytyy olla valppaita ja kantaa vastuuta. Kaikkien talossa asuvien käyttäytymiseen täytyy kiinnittää huomiota. Keskinäinen ymmärrys on hyvin tärkeää. Paikalliset viranomaiset mukaan lukien poliisihallinto ovat avainasemassa turvallisen kodin ympäristön suhteen. Poliisi on kehittänyt kautta EU:n lähipoliisistrategioita ja hankkeita, jotka tukevat kumppanuuksien järjestelmällistä käyttöä ja erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä.

Ehkäisy on aina parempi kuin käsittely jälkeenpäin. Kuitenkin nykyaikaiseen turvallisuuspolitiikkaan kuuluu integroidun turvallisuuden käsite tai turvallisuusketju, jossa oikeuspolitiikan toimijat osallistuvat aktiivisesti turvallisuuden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Restoratiivisen oikeuden (esim. sovittelu) hankkeet edistävät vastuullisten kansalaisten turvallisen yhteiskunnan luomista pitkällä aikavälillä. Restoratiivinen eli korjaava oikeus on tapa vastata rikollisuuden haittoihin, joita ihmiset kohtaavat erityisesti tavallisessa elämänpiirissään.

Melinda Gyökös, Unkari: Kun tulin helmikuussa 2009 mukaan valmistelemaan trion ohjelmaa, huomasin, että Espanjalla, Belgialla ja Unkarilla oli mielessään hyvin erilaisia rikoksentorjunnan prioriteetteja. Maittemme kansalliset edustajat ovat suunnittelukauden alusta asti olleet tiiviissä yhteydessä, jotta olemme voineet löytää "maalaisjärjen" näiden erilaisten painotusten takaa. Ideamme oli tarjota pidemmän aikavälin lähestymistapa: sen sijaan että puheenjohtajuuskausien teemat vaihtuvat kuuden kuukauden välein, meidän yhteensä 18 kuukauden kautemme on niputettu yhden yhteisen nimilapun alle. Oli siis löydettävä tarpeeksi laaja teema, jonka alle kaikki prioriteettimme mahtuivat. Teemaan sisältyvät kaikki käytännöt ja menetelmät, jotka parantavat sekä yksittäisten kansalaisten että heidän yhteisönsä omatoimista suojautumista (esim. kodin turvaaminen teknisin keinoin tai turvallisempi rakentaminen yhdyskuntasuunnittelun keinoin ja restoratiiviset käytännöt).

2. Mitkä ovat puheenjohtajuuskausienne päätehtäviä EUCPN:n vahvistamisessa?

Garrido: Mielestäni meillä on kaksi päätehtävää. Ensimmäinen on sihteeristön perustaminen; tämä on avainasia. Toinen on verkoston menettelytapasääntöjen luonnosteleminen ja hyväksyminen. Kummankin suhteen meidän täytyy ryhtyä toimiin ja erityisesti sihteeristön suhteen mitä pikemmin. Kolmanneksi tehtäväksi voi ajatella sellaisen strategia-asiakirjan hahmottelemista, joka ulottuisi EUCPN:n seuraavaan arviointiin eli vuoden 2012 loppuun saakka.

Willekens: EUCPN:n näkyvyyttä rikoksentorjunnan ammattilaisille ja EU-kansalaisille täytyy lisätä ja saada jäsenvaltiot tietoisiksi vastuistaan verkoston toiminnan kuten kansallisten tai paikallisten parhaiden käytäntöjen kehittämisessä, eurooppalaisten hankkeiden toteuttamisessa ja toimintaohjelman kehittämisessä.

Gyökös: Tämä kausi on erittäin tärkeä verkostolle. EU:n neuvoston tekemän uuden perustamispäätöksen jälkeen jäsenmailla on suurenmoinen tilaisuus osoittaa, että ne ovat voimakkaasti sitoutuneita verkoston toiminnan jatkamiseen. Meidän puheenjohtajuuskautemme joutuvat selviytymään väliajasta, mikä on melkoinen haaste: meidän täytyy luoda tulevaisuuden verkosto uuden päätöksen pohjalta, suunnitella strategia ja järjestää verkostolle tehokkaampi hallinnollinen tuki. Toisaalta se on valtava vastuu – kaikkien jäsenmaiden täytyy osallistua enemmän verkoston työhön ¬– mutta toisaalta mahtava tilaisuus osoittaa verkoston toimivan.

3. Mitkä ovat rikoksentorjunnan tärkeimpiä aiheita ja tapahtumia omilla kausillanne?

Garrido: Trion yhteisen teeman alla Espanja järjestää kaksipäiväisen seminaarin lähipoliisitoiminnasta ja nuorisorikollisuuden ehkäisystä 27.–28. huhtikuuta. Välittömästi sen perään järjestetään kansallisten edustajien kokous. Lisäksi maaliskuussa järjestettiin 17. kansainväliset turvallisuusmessut ja kansainvälinen restoratiivisen oikeuden ja sovittelun seminaari. Myös sukupuolittuneesta väkivallasta järjestetään seminaareja.

Willekens: Rikoksentorjunnan parhaiden käytäntöjen seminaari loppuvuonna Belgiassa liittyy sekä Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) että trion teemaan. Yksi päätavoitteemme ECPAn suhteen on levittää sen avulla rikoksentorjunnan välineitä, menetelmiä ja tarkistuslistoja. Ne auttavat paikallisia viranomaisia kansallisen turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa.

Gyökös: Unkari aikoo keskittyä kahteen erityisteemaan: selvittää restoratiivisten käytäntöjen potentiaalia rikoksentorjunnassa ja vahvistaa rikosten uhrien tukea. Suunnittelemme kesäkuulle 2011 EUCPN:n teemaseminaaria, joka tarjoaa restoratiivisen oikeuden kentällä toimiville mahdollisuuden verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon.

Lisätietoa Euroopan rikoksentorjuntaverkostosta osoitteessa http://www.eucpn.org/.

Haaste 1/2010

 
Julkaistu 10.3.2010