Haaste 1/2010

Artikkelit 1/2010

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän painottaa, että taloustilanteesta huolimatta lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja ei pitäisi karsia vaan vahvistaa. Varhaista tukea olisi myös hyvä tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluiden kautta, esimerkiksi kanavoida perheiden tukea neuvolan ja myös koulun kautta.

Noin 12 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Kuusi prosenttia on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi ja kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu seitsemästi vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely. Luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista.

Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista.

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Vaikeasti asutettavina on perinteisesti pidetty sellaisia vapautuvia vankeja, jotka kärsivät akuuteista päihde- ja mielenterveysongelmista ja ovat syrjäytyneitä yhteiskunnan palvelurakenteista. Joidenkin vapautuvien vankien asumisen ongelmat johtuvat kuitenkin pitkäaikaisesta vankeusrangaistuksesta, oletetusta korkeasta uusimisriskistä, tunnettavuudesta tai rikoksen laadusta johtuvasta ulkopuolisesta paineesta.

Kriminaalipolitiikan linjauksissa korostetaan hallittua vapautumista. Jos vanki vapautuu suoraan suljetusta vankilasta kadulle, hänen syyllistymisensä uusiin rikoksiin on hyvin todennäköistä. Vapautumiseen on jo tarjolla erilaisia portaita avolaitossijoituksista valvottuun koevapauteen. Vankilassa siihen valmistaudutaan arkielämän taitojen opettelulla ja kuntoutuksella sekä vapauttamisen suunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Kaikesta huolimatta on vielä paljon tehtävää sen ymmärtämisessä, että koko vankeusajan tulisi tähdätä vapautumiseen.

Rikollisuus aiheuttaa paitsi inhimillisiä kärsimyksiä myös taloudellisia kustannuksia. Toisaalta myös inhimillisille kärsimyksille voidaan koettaa antaa jokin hinta. Jos kykenemme arvioimaan yksittäisen rikoksen yksikkökustannuksen, voimme yrittää arvioida rikollisuuden taloudellisia vaikutuksia. Maailmalla on tehty joitakin laskelmia ja arvioita yksittäisten rikosten kokonaiskustannuksista. Nämä perustuvat yleensä tietoihin kokonaisrikollisuudesta ja eri rikosten ilmituloprosentista.

Rikollisuuden kustannukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rikoksilta suojautumisen, rikollisuuden seurausten ja rikosoikeusjärjestelmän kustannukset. Samanlaisia kustannuseriä syntyy myös talousrikollisuuden alueella. Tässä artikkelissa tarkastellaan talousrikosten torjunnasta ja tutkinnasta poliisille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Nouseeko niiden määrä suuremmaksi kuin tutkinnassa takaisin saadun omaisuuden arvo?

Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa, onko suomalainen kriminaalipolitiikka sellainen menestystarina kuin sen on sanottu olevan.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miksi KiVa Koulu on tärkeä rikoksentorjunnalle.

 
Julkaistu 10.3.2010