Väkivaltaisen naisen on vaikea saada apua

Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus -projekti (2004–2008) on päättynyt ja projektin kokemuksista on julkaistu loppuraportti. Projektin tavoitteena oli naisen väkivallan tunnistaminen, nimeäminen ja hoitaminen. Lähes sata naista haki apua omaan väkivaltaiseen käytökseensä. Useat heistä olivat yrittäneet puhua väkivaltaisista ajatuksistaan ja teoistaan läheisilleen tai viranomaisille, mutta he olivat tulleet torjutuiksi tai ongelmaa oli vähätelty.

Projektin alussa valtaosa asiakkaista oli keski-ikäisiä, työssä käyviä naisia, joiden väkivaltaisuus kohdistui omaan puolisoon tai miesystävään. Ennakko-odotus oli ollut, että pienten lasten äidit hakisivat enemmän apua, mutta heitä tuli asiakkaaksi vasta projektin loppuvaiheessa. Näiden äitien oli vaikea puhua väkivaltaisuudestaan, sillä lasten huostaanotto tai lasten huoltajuuden epääminen pelotti.

– Lähisuhdeväkivallan kasvot ovat mielikuvissamme miehen kasvot. Naista lyödään, mutta myös nainen lyö. Äidit pilkkaavat, läpsivät ja pahoinpitelevät lapsiaan. Naiset voivat olla parisuhteissaan alistavia, kontrolloivia ja vainoavan mustasukkaisia. Myös naiset uhkailevat, mitätöivät ja lyövät miestään. Nyt on aika ravistella myyttiä väkivallattomasta naisesta. Projekti on päättynyt, mutta ongelman ymmärtämisen suhteen olemme taipaleen alussa. Keskustelua on jatkettava ja apua tarjottava niin väkivaltaan turvautuvalle naiselle kuin hänen väkivaltansa kokijallekin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Hannele Törrönen.

 
Julkaistu 10.3.2009