Riikka Kostiainen

Näkökulmia kuntien turvallisuuteen

Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari pidettiin tammikuussa Helsingissä.

Paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistus- ja uudistustyö käynnistyi vuonna 2006. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että uudistetut turvallisuussuunnitelmat vahvistetaan valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Turvallisuussuunnittelun painopisteiksi määriteltiin mm. väkivallan ja tapaturmien määrän vähentäminen, alkoholihaittojen torjunta sekä etnisten vähemmistöjen turvallisuuskysymykset.

Sisäasiainministeriö järjesti yhteistyössä muiden ministeriöiden, rikoksentorjuntaneuvoston, Suomen Kuntaliiton ja Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa paikallisen turvallisuussuunnittelun valtakunnallisen seminaarin tammikuussa Helsingissä. Seminaarin osallistui noin 250 päättäjää ja asiantuntijaa eri puolilta maata.

Seminaarin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa ja internetpohjaista turvallisuussuunnittelun työvälinettä ARTUa sekä väkivallan vähentämistä, alkoholihaittojen torjuntaa ja sitä, miten kansalaiset voidaan ottaa mukaan turvallisuuden parantamistyöhön.

Alkoholihaittojen torjunta

Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä teroitti havainnollisin esimerkein alkoholin olevan merkittävin yksittäinen riskitekijä kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle. Yhteiskunnalla olisi vahvat perusteet reagoida ja puuttua alkoholin riskikäyttöön, erityisesti humalajuomiseen, kaikin käytettävissä olevin keinoin. Monissa suhteissa on tehty kuitenkin juuri päinvastoin. Ongelmana on yhteiskunnan kaksoisviesti alkoholin suhteen: esimerkiksi järjestyslaissa alkoholinkäyttöä on rajoitettu yleisellä paikalla, mutta lain valvonta ontuu.

– Nykyiset alkoholihaitat ovat seurausta siitä, miten suhtaudumme nykyään alkoholiin; jokainen meistä vaikuttaa arjessa, työssä ja vaaleissa siihen, mihin suuntaan haittatilastot tulevaisuudessa kehittyvät. Jos suhtautuminen ei muutu, haittataso vain kasvaa. Suurin muutostarve liittyy koko väestön valmiuteen rajoittaa alkoholin virallista ja epävirallista saatavuutta sekä puuttua alkoholista aiheutuviin häiriöihin, erityisesti humalajuomiseen, Tuominen latasi.

Hän listasi myös esimerkkejä, miten paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa voidaan puuttua humalajuomiseen: kerrataan yhdessä järjestyslain ja alkoholilain sisältö, haetaan yhteiset edut erityisesti ravintolaelinkeinon kanssa, määritellään järjestyslain valvonnan puuttumiskynnys ja päätetään puistojuomisen rajat esimerkiksi alueittain, päätetään ainakin riskialueilla nauttimiskieltojen merkinnästä sekä viestitään kansalaisille heidän oikeudestaan häiriöttömään elinympäristöön ja annetaan toimintaohjeet oikeuksiin pääsemiseksi.

Lapset turvallisuussuunnittelussa

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kertoi perustietoa lasten oikeuksista ja esitti erilaista lasten turvallisuutta koskevaa tietoa. Hän kertoi mm. Lapsiasiavaltuutetun kyselystä (2006), jossa oli kysytty, mikä alakoululaisia pelottaa. Tietyt ihmisryhmät (mm. rosvot, juopot, isot pojat) sai eniten mainintoja (32 %). Seuraavaksi eniten pelättiin fyysisen ympäristön piirteitä kuten pimeyttä (13 %) ja läheisiä koskevia kriisejä (10 %). Lapset vähentäisivät pelkoja välttämällä pelottavia asioita ja paikkoja, valaisemalla paikkoja paremmin, keskustelemalla aikuisten kanssa, lisäämällä valvontaa jne.

Aulan mukaan lasten pitäisi osallistua turvallisuussuunnitteluun ensinnäkin siksi, että se on lapsen oikeus. Lisäksi lapset voivat antaa uutta ja aikuisille yllättävääkin tietoa, jonka ansiosta voidaan tehdä parempia päätöksiä. Osallistuminen kiinnittää lapset yhteisöön saamalla heidät tuntemaan itsensä tärkeiksi. Lisäksi osallistuminen kasvattaa kansalaisiksi, voimaannuttaa ja saa lapset ja nuoret itse toimimaan turvallisuuden hyväksi ja aktivoi myös vanhempia.

Erityistä kiitosta häneltä sai Kouvolan turvallinen kunta -ohjelma, jossa lapsiturvallisuus on otettu hyvin huomioon.

Maahanmuuttajien turvallisuus

Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena Kaisa Åberg SPR:stä kiinnitti huomiota maahanmuuttajien turvallisuuteen ja kolmannen sektorin rooliin. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa lähtökohtana pitäisi olla varmistaa, että maahanmuuttajaväestö on otettu palveluissa huomioon läpileikkaavasti ja että he saavat tietoa niistä. Rasismin ja syrjinnän vastainen työ on tärkeää esimerkiksi kouluissa ja nuorisotyössä. Maahanmuuttajat pitäisi myös kutsua mukaan turvallisuussuunnitteluun.

Toisena päivänä osanottajat jakautuivat kuuntelemaan ja keskustelemaan onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen kustannuksista, moniammatillisesta yhteistyöstä ja varhaisesta puuttumisesta sekä rikoksentorjunnasta osana paikallista turvallisuussuunnittelua.

 
Julkaistu 10.3.2009