Riikka Kostiainen

Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa epäiltynä usein toinen lapsi

Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 2024 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa väkivaltarikosta, joista valtaosa (75 %) oli fyysisiä väkivallan tekoja. Seksuaalisen väkivallan 20 ja lapsen laiminlyönnin tapauksia oli 5 prosenttia. Fyysisen väkivallan uhrit olivat enimmäkseen poikia (70 %) ja seksuaalisen väkivallan uhrit tyttöjä (87 %).

Puolessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista väkivallanteoista rikoksesta epäilty on toinen lapsi tai nuori. Puolet epäillyistä on alle 18-vuotiaita ja kolmannes epäillyistä alle 15-vuotiaita.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2007 poliisille ilmoitettuja lapsiin ja nuoriin kohdistuvia fyysisiä ja seksuaalisia väkivallantekoja sekä tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vanhempien välisen väkivallan takia. Selvitys on osa sisäasiainministeriön rahoittamaa kolmivuotista Lapset väkivallan uhreina -tutkimusprojektia.

Seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta haasteellista

Selvityksen mukaan valtaosa seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhreista on 13-14-vuotiaita tyttöjä. Seksuaalirikoksesta epäiltynä on usein lapselle tuttu, perheen ulkopuolinen aikuinen. Rikosilmoitusten perusteella tytöt kohtaavat myös seurustelusuhteessa tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa, joka on Suomessa vähän tutkittu ilmiö.

Rikosnimikettä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö käytetään vakavuudeltaan hyvin erilaisten tekojen yhteydessä. Selvityksen tekijän Sanna-Mari Humpin mukaan tämä vaihtelevuus ja tulkinnanvaraisuus saattaa olla yksi syy siihen, miksi siihen liittyy paljon epäselvyyttä ja tutkinnanvaikeuksia. Tapausten tutkinta edellyttää myös viranomaisyhteistyötä poliisilta, sosiaaliviranomaisilta ja lääkäreiltä.

Nuoret perheväkivallan uhrit huomataan harvoin

Poliisille ilmoitetut perheen sisäiset väkivallanteot koskevat usein tilanteita, joissa lapsen isää tai äitiä epäillään lapsen fyysisestä pahoinpitelystä. Lisäksi lapset joutuvat vaaralliseen tilanteeseen nähdessään vanhempien välistä väkivaltaa. Selvityksen mukaan poliisi tunnistaa tällaisen epäsuoran väkivallan uhreiksi lähinnä pieniä, alle kouluikäisiä lapsia. Nuoret ja varhaisnuoret huomataan epäsuoran perheväkivallan uhreina todella harvoin.

Humppi painottaa, että poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatilanteet ovat luonteeltaan hyvin vakavia, joten lasten läsnäoloon tilanteessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Perheessä tapahtuva väkivalta koskettaa kaikkia perheenjäseniä ja sen näkeminen on haitallista kaiken ikäisille lapsille.

Piilorikollisuutta paljon

Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa piilorikollisuuden määrä on suuri. Tämä käy ilmi, kun verrataan rikosilmoitusten määrää lokakuussa julkaistun lapsiuhritutkimuksen tuloksiin. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvista pahoinpitelyistä vain muutama prosentti päätyy poliisin tietoon. Seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista arvioilta joka kymmenes tulee poliisin tietoon.

Erityisen harvoin poliisille ilmoitetaan lapseen tai nuoreen perheessä kohdistuvasta väkivallasta. Lapsiuhritutkimuksen perusteella esimerkiksi 12-vuotiaista noin 2 000 koki viime vuonna vanhempiensa taholta kuritusväkivaltaa ja 700 vielä vakavampaa väkivaltaa, kuten potkimista tai esineellä hakkaamista. Poliisin rekistereissä kyseisiä perheväkivaltatapauksia on muutamia kymmeniä.

Perheessä tapahtuvassa väkivallassa epäiltynä on useimmiten lapsen isä. Äidin tekemä väkivalta tulee poliisin tietoon huomattavasti harvemmin, vaikka uhritutkimuksen mukaan äidin ja isän tekemä väkivalta ovat yhtä yleisiä. Äidin tekemä väkivalta tulee usein esiin esimerkiksi sosiaaliviranomaisen ilmoittamana, kun taas isän tekemästä väkivallasta ilmoittavat usein perheen muut jäsenet tai tutut.

Lisätietoa tutkimusprojektista saa Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta www.polamk.fi (Tutkimus/ Tutkimusalueet/ Kokonaisrikollisuus). Selvitys poliisin tietoon tulleesta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta vuonna 2007 sekä lapsiuhritutkimus ovat luettavissa julkaisuja-osiossa.


 
Julkaistu 10.3.2009