Ulla Mohell

Kidutuksen vastaisen komitean raportti valmistunut

Eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) on antanut selontekonsa neljännestä määräaikaisesta tarkastuskäynnistään Suomessa huhtikuussa 2008.

Komitea on toiminut vuodesta 1989 lähtien. Se on tehnyt yhteensä 260 tarkastuskäyntiä. CPT:ta koskevan yleissopimuksen on ratifioinut 47 Euroopan valtiota. Komitea antaa suosituksia ja huomautuksia vapautensa menettäneiden henkilöiden olosuhteiden parantamiseksi. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta komitean suuren asiantuntemuksen ja vahvan aseman vuoksi suosituksia pyritään yleensä käytännössä noudattamaan hyvinkin tarkasti. Suositusten painoarvoa lisää se, että ihmisoikeustuomioistuin viittaa niihin omissa ratkaisuissaan.

CPT:n selonteot julkaistaan asianomaisen valtion suostumuksella. Tähän mennessä 214 raporttia on julkaistu. Suomi on julkaissut kaikki selonteot ja vastauksensa niihin; myös komitean alustavat havainnot heti tarkastuskäynnin jälkeen on julkaistu, mikä on Euroopassa harvinaista.

Huhtikuussa 2008 komitea vieraili seitsemällä poliisilaitoksella, päihtyneiden selviämisasemalla ja ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, kolmessa vankilassa sekä kahdessa psykiatrisessa sairaalassa.

CPT:n selonteossa todetaan, ettei sen tietoon tullut väitteitä vapautensa menettäneiden huonosta kohtelusta suomalaisissa laitoksissa. Komitea kiinnitti alustavissa havainnoissaan huomiota kolmeen epäkohtaan: tutkintavankien säilyttämiseen poliisin tiloissa, Helsingin vankilan ns. paljuselleihin sekä eristämiskäytäntöihin Vanhan Vaasan psykiatrisessa sairaalassa. Näiden kolmen asian osalta Suomi antoi lisäselvitystä jo elokuussa 2008.

CPT:ltä moitteita Suomelle

Lopullinen selonteko sisältää lukuisia suosituksia, huomautuksia ja lisäselvityspyyntöjä. CPT kiinnittää huomiota myös mm. poliisin kiinni ottamien ja pidättämien henkilöiden oikeussuojakeinoihin sekä heidän oikeuteensa käyttää ja valita vapaasti avustajansa. Viranomaisten on huolehdittava siitä, että vapautensa menettäneet saavat tiedon oikeuksistaan heti, kun heidät on tuotu poliisilaitokselle. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kiinni otetut todella ymmärtävät oikeutensa. Erityistä huomiota CPT kiinnitti toiminta- ja ulkoilumahdollisuuksien puutteisiin poliisilaitoksilla.

CPT piti ulkomaalaisten säilöönottokeskuksen aineellisia oloja tasokkaina. Se kuitenkin suositteli terveydenhuoltohenkilökunnan määrän lisäämistä sekä lapsille ja nuorille tarkoitettujen koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Komitea pyysi lisäselvitystä myös säilöönottokeskuksessa työskentelevien yksityisten turvallisuusvartijoiden voimankäyttökoulutuksesta. Sen välttämiseksi, että ulkomaalaisia säilytetään poliisin tiloissa, CPT esitti, että Suomessa harkittaisiin vakavasti mahdollisuutta avata toinen ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö.

CPT moitti jo neljännen kerran paljusellien käyttöä. Komitea toivoo Suomen aikaistavan vankiloiden peruskorjausta siten, että sellit varustettaisiin WC-tiloilla huomattavasti aikaisemmin kuin on suunniteltu (2015). Tätä ennen kaikissa vankiloissa tulisi ryhtyä toimiin sen varmistamiseksi, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus käyttää vessaa kaikkina aikoina. Henkilökunnan riittävyydestä myös öisin olisi huolehdittava joko uusia virkoja perustamalla tai henkilökuntaa uudelleen sijoittamalla.

Komitea puuttui myös vankien välisen väkivallan määrään. Sen torjumiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Omasta pyynnöstään erillään asuville tulee tarjota mahdollisuus toimintaan, koulutukseen, urheiluun ja päivittäiseen ulkoiluun. Vankien yksilölliset tarpeet pitäisi arvioida säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa harkita myös vangin siirtämistä toiseen laitokseen. CPT suositteli myös vankien terveydenhuoltopalveluiden parantamista ja kehittämistä. Lisäksi se toivoi toimenpiteitä uuden vankeuslainsäädännön toteuttamiseksi erityisesti toiminta- ja kuntoutusohjelmia lisäämällä.

Komitean mielestä tahdonvastaisen hoidon jatkumisesta psykiatrisessa sairaalassa tehtyyn päätökseen tulisi liittyä lausunto potilasta hoitavasta sairaalasta riippumattomalta psykiatrilta. Potilaalla tulisi olla oikeus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi tuomioistuimessa, kun kyseessä on tahdosta riippumaton sairaalaan määräämismenettely. Komitea suositteli kuntouttavaan toimintaan osallistumisen sekä terapian tarjonnan lisäämistä Vanhan Vaasan sairaalassa. Lisäksi se kiinnitti huomiota psykiatristen sairaaloiden nuorisopotilaiden ulkoilumahdollisuuksien parantamiseen.

Komitean neljännen määräaikaisraportin suositusten sävy oli aikaisempaa tiukempi, sillä CPT on esittänyt suosituksia useista selonteossa mainituista asioista jo aikaisemmin. Komitea myös nimenomaisesti huomautti, että yleissopimuksen 3 artiklan yhteistyön periaate edellyttää päättäväisiä toimenpiteitä aikaisempien ja tärkeimpien suositusten toimeenpanemiseksi. Suomi antaa vastauksensa selontekoon puolen vuoden kuluessa.

Lisätietoja CPT:sta löytyy komitean verkkosivuilta www.cpt.coe.int/ . Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos oikeusministeriössä ja toimii CPT:n Suomen yhteyshenkilönä.


 
Julkaistu 10.3.2009