Riikka Kostiainen

Jokelan koulusurmia ei olisi ehkäisty yksittäisillä toimilla

Valtioneuvoston asettama Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta korostaa raportissaan syrjäytymistä teon taustalla. Tekijän syrjäytyminen oli erityislaatuista, mikä oli seurausta useista osatekijöistä. Perheillä, kasvatuksella ja kouluyhteisöllä, mutta myös muulla yhteiskunnalla ja nykyisin verkkoyhteisöllä, on mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyyn.

– Jokelan koulusurmat olivat monisyinen tapahtuma, minkä vuoksi koulusurmien ennaltaehkäisyyn ei ole löydettävissä vain yhtä tai kahta toimenpidettä, vaan on toteutettava samanaikaisesti useita ratkaisuja, painotti tutkintalautakunnan puheenjohtaja, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi raportin luovutustilaisuudessa.

Jokelassa 7.11.2007 lukiolainen ampui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä. Hän yritti myös sytyttää tulipalon, mutta ei siinä onnistunut. Tutkintalautakunta on onnettomuustutkinnan menetelmiä noudattaen käynyt systemaattisesti läpi Jokelan tragedian tapahtumat ja niiden taustat sekä viranomaisten toiminnan ennen tapahtumaa, sen kuluessa ja sen jälkeen.

Tutkintalautakunnan keskeisiä havaintoja Jokelan tapauksesta oli, että tekijä ei saanut mielenterveyden häiriöönsä kaikilta osin riittävää hoitoa ja seurantaa. Hänelle määrättyjä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, koska ne voivat ilmeisesti yksittäistapauksissa lisätä aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Tekijälle olisi tullut tehdä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma. Lisäksi tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta ala-asteelta lähtien ja vielä lukiossakin. Kiusaamiseen oli koulussa jossain määrin puututtu. Hän sai ampuma-aseluvan suhteellisen helposti, mutta luvan myöntäminen tapahtui lakia ja sen aikaista käytäntöä noudattaen. Tekijä löysi internetistä mallit koulusurmien toteuttamiseksi ja keskusteluseuraa ajatustensa kehittelemiseksi. Hän oli antanut suunnittelemistaan koulusurmista ympärilleen viitteitä, joita ei sen hetkisellä kokemuksella osattu tulkita rikosta ennakoiviksi. Vastaavanlaisia merkkejä on ulkomailla havaittu ennen koulusurmia. Näiden merkkien ajoissa havaitseminen ja niihin puuttuminen voivat estää teon.

Lautakunnan 13 suositusta

Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta esittää 13 suositusta koulusurmien todennäköisyyden vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi:

  1. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä tulisi kehittää niin, että se johtaisi nykyistä paremmin oppilaan ongelmien tunnistamiseen ja tuen saamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuollossa tulisi olla resursseja suositusten mukaisesti ja työn tulisi olla suunnitelmallista. (Vastuussa sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö)
  2. Oppilas- ja opiskelijahuollon tiedonkulkuun ja salassapitoon vaikuttavat säännökset tulisi selkeyttää. (STM ja OPM)
  3. Nuorten ahdistusta ja mielialahäiriöitä koskevia hoitosuosituksia tulisi täsmentää siten, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö olisi sujuvaa ja nuori saisi mahdollisimman hyvän hoitokokonaisuuden. Lisäksi nuorten masennuslääkehoitoon tulisi laatia nykyistä yksityiskohtaisemmat ohjeet. (STM)
  4. Kouluissa tulisi olla aktiivisessa käytössä järjestelmälliset ja toimivat käytännöt sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen jo varhaisessa vaiheessa että seurantaan. (OPM ja koulutuksen järjestäjät)
  5. Lain muutoksella tulisi huolehtia ampuma-aseiden luvansaannin oleellisesta tiukentamisesta erityisesti käsiaseiden osalta ja toimista ampuma-aseiden määrän vähentämiseksi. (Sisäasiainministeriö)
  6. Koulujen kokonaisturvallisuuden suunnittelu pitäisi ohjeistaa. Suunnitteluun tulisi kuulua erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden toteutumisen ennaltaehkäisy. (SM ja OPM)
  7. Keskeisimpien suomalaisten internetpalvelujen tarjoajien tulisi luoda ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puuttua epäasialliseen viestintään. Lisäksi tulisi kehittää järjestelmä, jolla moderaattorit voisivat ilmoittaa vakavaan rikolliseen toimintaan viittaavista havainnoistaan viranomaisille. (Liikenne- ja viestintäministeriö ja muut keskeiset toimijat)
  8. Poliisin nettivihjetoimintaa tulisi kehittää. Suomalaisilla palveluntuottajilla tulisi olla käytössä järjestelmä, jolla käyttäjät voisivat helposti vihjata poliisille epäilyttävästä aineistosta. (LVM ja SM)
  9. Henkirikoksen valmistelun säätäminen rikoslaissa rangaistavaksi teoksi tulisi selvittää. (Oikeusministeriö)
  10. Lainsäädäntöä tulisi tarvittaessa kehittää niin, että poliisi voi hankkia suunniteltuun rikolliseen toimintaan liittyviä tietoja internetympäristössä. (SM)
  11. Moniviranomaisyhteistyötä tulisi edelleen kehittää siten, että se on suunnitelmallista ja säännöllistä. (SM ja STM)
  12. Viranomaisten tiedottamista tulisi parantaa. Käytännön viestintää suurissa operaatioissa ohjaavia toimintatapoja tulisi edelleen kehittää. (SM)
  13. Tiedotusvälineiden itsesääntelyjärjestelmää tulisi vahvistaa. Median tulisi keskustella toimintatavoista kriisipaikalla ja tavasta uutisoida koulusurmien kaltaisia rikoksia. Journalistin ohjeisiin tulisi tehdä tarvittavat muutokset. (Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöt)

Monia tutkintalautakunnan suosittamia toimia on jo käynnistetty, korosti raportin vastaanottanut oikeusministeri Tuija Brax. Suositusten toteutumista seurataan oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 10.3.2009