Ulla Mohell

Uutta sähköisesti valvottua rangaistusta ehdotetaan

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uutta seuraamusta, valvontarangaistusta. Valvontarangaistukseen tuomittu voisi suorittaa lyhyen vankeusrangaistuksensa sähköisessä valvonnassa kotonaan tai laitoshoidossa. Tuomitun liikkeitä seurattaisiin esimerkiksi matkapuhelimella tai jalkapannalla.

Valvontarangaistus olisi ehdottoman vankeuden sijasta tuomittava rangaistus silloin, kun yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen olisi aikaisemmista yhdyskuntapalvelutuomioista tai muista painavista syistä aiheutuva este. Tuomittavan valvontarangaistuksen enimmäisaika olisi neljä kuukautta ja vähimmäisaika olisi 14 vuorokautta. Valvontarangaistuksesta päättäisi tuomioistuin.

Nykyisin sähköistä valvontaa käytetään vankien poistumislupien seurannassa ja valvotussa koevapaudessa, johon vanki voi päästä aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautumista. Työryhmän ehdottama valvontarangaistus suoritettaisiin kokonaan sähköisessä valvonnassa.

Valvontarangaistuksen suorittaminen edellyttää tuomitulta pitkäjänteisyyttä ja kykyä toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sen vuoksi valvontarangaistus edellyttäisi syytetyn suostumusta. Suostumusta edellytettäisiin myös syytetyn kanssa samassa asunnossa asuvilta henkilöiltä.

Tuomitun velvoitteet

Valvontarangaistuksen sisältönä olisi tuomitulle asetettu velvollisuus pysyä kotona tai muussa asumiseen tarkoitetussa paikassa (olinpaikkavelvoite) kaikkina niinä aikoina, joina hänellä ei ole rangaistuksen toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyä toimintavelvoitetta tai muuta erikseen sovittua ohjelmaa. Olinpaikkavelvoitteen noudattamista valvottaisiin aina teknisin laittein. Valvonnan tekninen toteutus perustuisi joko tuomitun asuntoon asennettaviin, hänen haltuunsa annettaviin tai kehoonsa liitettäviin laitteisiin taikka tällaisten laitteiden yhdistelmään. Valvontaa suoritettaisiin lisäksi valvontakäynnein tuomitun asuntoon.

Kaikilla valvontarangaistukseen tuomituilla olisi toimintavelvoite, jonka enimmäismäärä olisi 40 tuntia ja vähimmäismäärä 10 tuntia viikossa. Toimintavelvoite koostuisi erilaisista tuomitun toimintakykyä ja sosiaalisia valmiuksia ylläpitävästä toiminnasta. Toimintavelvoite vahvistettaisiin yksilöllisesti tuomitun työkyvyn ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Lakiin ehdotetaan myös säännöksiä päihteettömyyden valvonnasta sekä tuomitun muista velvollisuuksista. Päihteettömyysvelvollisuus olisi aina valvontarangaistuksen ehtona.

Kriminaalihuoltolaitos laatisi ennen valvontarangaistuksen tuomitsemista selvityksen valvontarangaistuksen suorittamisen edellytyksistä. Täytäntöönpano perustuisi toimeenpanosuunnitelmaan, joka sisältäisi tiedot muun muassa toimintavelvoitteen sisällöstä, valvontatekniikasta ja olinpaikkavelvoitteen ajoittumisesta.

Valvontarangaistuksen ehtojen vakava rikkominen johtaisi vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon. Vakavana rikkomisena pidettäisiin esimerkiksi päihteiden käyttöä.

Valvottavia 100 päivittäin

Työryhmä ehdottaa rangaistuksen kokeilemista valtakunnallisesti. Työryhmä arvioi, että valvontarangaistukseen tuomittaisiin vuosittain noin 1000 henkilöä, joista pääosa olisi rattijuopumukseen syyllistyneitä. Valvottavia olisi noin 100–110 henkeä päivässä. Koska vankiluku vähenisi samalla määrällä, vankiloiden ahtaus ja lisärakentamisen tarve vähenisi vastaavasti.

Sähköisen valvonnan vuosikustannukset olisivat alustavien laskelmien mukaan noin 1,9 miljoonaa euroa, josta suurin osa muodostuisi valvojien palkkauksesta. Yhtä valvottavaa kohden kustannus olisi 47 euroa päivässä, kun ehdottoman vankeusrangaistuksen vankipäivä maksaa 137 euroa.

Sähköinen valvontarangaistus on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa, ja se on tarkoitus ottaa tänä vuonna käyttöön Norjassa. Ruotsi kuuluu seuraamuksen edelläkävijämaihin, ja elektroninen valvonta on ollut siellä käytössä jo vuodesta 1994 saakka. Saadut kokemukset ovat olleet kannustavia: seuraamuksen on suorittanut 40 000 tuomittua, eikä yhtään vakavaa rikosta ole toistaiseksi tapahtunut.

Sähköisesti valvottu matkustuskielto

Työryhmä ehdottaa myös sähköisen valvonnan liittämistä kaikkiin matkustuskieltoihin. Matkustuskieltoon määräämisen edellytykset pysyisivät ennallaan. Matkustuskieltoon voitaisiin määrätä esitutkinnan tai oikeudenkäynnin pako- tai karttamisvaaran ja rikollisen toiminnan jatkamisvaaran perusteella, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.

Myös matkustuskieltoon liitettävät liikkumista ja tavoitettavissa oloa koskevat määräykset pysyisivät pääasiassa ennallaan. Sääntelyä kuitenkin täsmennettäisiin siten, että rikoksesta epäilty voitaisiin velvoittaa pysymään määrättyinä aikoina asunnossaan (paikallaolovelvoite). Tällaisen velvoitteen sisältävästä matkustuskiellosta päättäisi tuomioistuin. Muuten matkustuskiellosta päättäisi pidättämiseen oikeutettu virkamies, joka voisi päättää myös väliaikaisesta paikallaolovelvoitteen sisältävästä matkustuskiellosta.

Päätös paikallaolovelvoitteen sisältävästä väliaikaisesta matkustuskiellosta olisi saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua päätöksen tekemisestä. Matkustuskieltoa koskeva vaatimus ja väliaikaista kieltoa koskeva päätös olisi otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viimeistään seitsemän vuorokauden kuluttua siitä, kun väliaikaista, paikallaolovelvoitteen sisältävää matkustuskieltoa koskeva päätös on tehty tai muuta matkustuskieltoa koskeva vaatimus on saapunut tuomioistuimeen.

Mietintö on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Työryhmän mietintö (2007:17) on saatavissa oikeusministeriön verkkosivuilla www.om.fi .

Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos oikeusministeriössä ja toimi työryhmän toisena puheenjohtajana.

 
Julkaistu 10.3.2008