Riikka Kostiainen

Poliisi ja maahanmuuttajat

Yhteistyön esteet voitetaan ajantasaisella tiedolla ja kanssakäymisellä.

Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on viisinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna ja ulkomaista äidinkieltä puhuvien määrä on nelinkertaistunut. Maahanmuuttajien kotoutumisessa – kansalaistaitojen ja kielen oppimisessa sekä työllistymisessä – tarvitaan eri viranomaisten yhteistyötä. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemassa artikkelikokoelmassa "Poliisi ja maahanmuuttajat – Kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta" pohditaan, millainen poliisin rooli on maahanmuuttajien kotoutumisessa ja millaisin toimin poliisin ja maahanmuuttajien yhteistoimintaa voisi edistää. Artikkelikokoelma julkistettiin viranomaisten ja maahanmuuttajien suhdetta tarkastelevassa seminaarissa helmikuussa Helsingissä.

Artikkelikokoelman toimittaneen erikoistutkija Arno Tannerin mukaan artikkeleissa nousee esiin kaksi erityistä haastetta poliisin ja maahanmuuttajien yhteistoiminnassa: yhtäältä maahanmuuttajien poliisia kohtaan tuntema epäluottamus ja toisaalta poliisin kulttuurituntemus, jota pitäisi koko ajan päivittää.

– Kummankaan haasteen edessä ei ole syytä nostaa käsiä pystyyn. Maahanmuuttajan mukana tulee usein lähtömaan kielteinen poliisikuva, mutta luottamus paranee, kun maahanmuuttajat oppivat kansalaistaitoja ja tutustuvat paremmin suomalaiseen poliisiin. Poliisi taas tarvitsee lisää kulttuurituntemuksen opetusta, jonka kautta maahanmuuttajien erilaisia taustoja tunnettaisiin paremmin, Tanner arvioi.

– Tärkeintä on saada päivitettyä tietoa niin maahanmuuttajista poliisille kuin poliisista ja suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien uuden kansalaistaitokirjan lisäksi ehdotan päivitystä poliisin nykyisille kulttuurintuntemusohjeille. Olisi myös vahvistettava kahdensuuntaista yhteistyötä. Tästä hyvä esimerkki on Tampereella kokeiltu yhdyspoliisitoiminta.

Katutyö käytännön yhteistyötä

Tutkija Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta kertoi somalialaisten ja poliisin yhteistyöstä Helsingin keskustassa, joka sai alkunsa 1990-luvun puolivälissä ja tiivistyi, kun vuonna 2005 havahduttiin nuorten somalialaismiesten tekemiin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin.

– Somalialaisilla syrjinnän ja rasismin kokemukset ovat yleisiä. Heidän ja poliisin välillä näyttää vallitsevan molemminpuolinen kielteinen asenteellisuus, epäluuloisuus ja epäluottamus. Somalialaisten puolelta luottamuspulan taustalla on aikaisemmat kokemukset omassa kotimaassa, omat ja muiden kokemukset poliisista Suomessa, epätietoisuus suomalaisen poliisin asemasta ja viranomaisten roolista perheongelmissa, pelko esimerkiksi "hyvän kansalaisuuden" menettämisestä ja tunne poliisin "silmätikkuna" olemisesta, Tiilikainen kertoo.

Hän muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat täällä jäädäkseen eivätkä jokin lyhytaikainen projekti. Maahanmuuttajien ja poliisin suhteiden korjaamiseksi on tärkeää opettaa maahanmuuttajille kansalaistaitoja, järjestää yhteistä epävirallista toimintaa, jonka kautta tullaan tutuksi, ja poliisiin on saatava läpileikkaavasti monikulttuurista osaamista, mm. pysyvien rakenteiden, kulttuuriopetuksen ja maahanmuuttajien poliisiksi rekrytoinnin kautta.

Abdulgadir Ahmed Nur Denged kertoi Kanava Nuoriso ry:n toiminnasta Helsingissä. Järjestö tekee somalialaisten nuorten parissa katutyötä tilanteen ja tarpeen mukaan. Ideana on läsnäololla ehkäistä ilkivaltaa ja väkivaltaa. Jos ongelmia kuitenkin syntyy, ne pyritään sovittelemaan jo paikan päällä. Katupartioinnin lisäksi järjestetään erilaista toimintaa, kuten yökoripalloa, johon nuorisopoliisikin on osallistunut.

– Katutyössä tapaamme nuoria, joita emme muuten tavoittaisi, ja voimme kertoa heille olemassa olevista palveluista ja lieventää epäluuloja poliisin suuntaan. Osallistumalla tähän toimintaan poliisi puolestaan oppii ymmärtämään somalialaista kulttuuria ja tapoja ja pystyy solmimaan kontakteja nuoriin.

 
Julkaistu 10.3.2008