Heini Ekblom & Sanna Lahtinen

Nuorten näkemyksiä ehdollisen valvonnasta

Sosionomin (AMK) opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä selvitimme ehdollisesti rangaistujen nuorten ajatuksia valvontatyöstä: miten nuoret kokevat valvonnan ja minkä takia he siihen sitoutuvat. Lisäksi kysyimme nuorten ajatuksia valvonnan vaikutuksesta rikolliseen käyttäytymiseen. Tiedustelimme nuorten mielipidettä myös siitä, kokevatko he valvonnan rangaistuksena ja mikä merkitys valvonnalla on heidän elämässään.

Toteutimme työn yhteistyössä Kriminaalihuoltolaitoksen Jyväskylän aluetoimiston kanssa, jonka kautta tavoitimme haastateltavat nuoret. Tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme syksyllä 2006 kahdeksan ehdollisesti rangaistua nuorta valvonta-asiakasta, kaksi naista ja kuusi miestä. Tutkimukseen valittiin nuoria, joilla valvonta oli kestänyt jo jonkin aikaa ja jotka olivat käyneet melko säännöllisesti tapaamisissa. Haastatteluun valikoituivat valvontaan sitoutuneet nuoret. Heidän vastaustensa pohjalta pyrimme saamaan vinkkiä siihen, miksi kaikki nuoret eivät valvonnassa käy. Seuraavassa käsittelemme lyhyesti haastatteluista saamiamme tuloksia.

Suhtautuminen valvontaan muuttui sen aikana

Monella nuorella suhtautuminen valvontaan on muuttunut positiivisemmaksi sen aikana. Tutkimustulokset ja nuorten kanssa käymämme keskustelut kertovat valvontatyön ja nuoren motivoimisen onnistumisesta. Vaikka nuoret eivät välttämättä itse tiedostakaan valvonnan vaikutuksia elämässään, heidän vastauksistaan on mielestämme tulkittavissa valvonnan vaikutus joihinkin elämänmuutoksiin, kuten rikosten teon lopettamiseen ja yleensäkin elämän rauhoittumiseen.

Valvonnan mielekkyyteen ja siihen sitoutumiseen vaikuttavat suurelta osin valvojat. Nuoret tulevat hyvin toimeen valvojiensa kanssa ja mainitsevat keskustelemisen tärkeäksi. Nuoret eivät osanneet tarkkaan määritellä, mitä asioita valvonnassa oli käyty läpi. Uskomme, että tätä tärkeämpää onkin se, että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja uskoo jonkun olevan kiinnostunut hänen asioistaan.

Omiin ja muiden rikoksiin suhtaudutaan eri lailla

Rikolliseen käyttäytymiseen yleensä tutkimukseen osallistuneet nuoret suhtautuvat melko negatiivisesti, kun taas omaan rikollisuuteensa he suhtautuvat pehmeämmin. Nuoret myöntävät pääosin tehneensä väärin ja jotkut kertovat katuvansa, mutta toisaalta he myös "neutraloivat" rikosten teon vakavuuden esimerkiksi toteamalla, että "tapahtunut, mikä tapahtunut".

Pääsääntöisesti haastatellut nuoret ajattelevat, ettei heidän rikolliseen käyttäytymiseensä voi vaikuttaa valvonta tai mikään muu kuin he itse. Esimerkiksi kaveripiirin tapahtumat ovat kuitenkin saaneet nuoret ajattelemaan myös omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan. Kahdeksasta haastatellusta viisi on sitä mieltä, että rikoksia tulisi tehtyä myös yksin. Tämä tutkimustulos myötäilee nähdäksemme teorioita, joiden mukaan rikosten tekemiseen liittyvä sosiaalisuus ja kaveriporukan merkitys vähenevät iän myötä.

Valvontaa pidetään hyvänä rangaistusmuotona

Nuoret näkevät valvonnan positiivisessa valossa ja hyvänä rangaistusmuotona, vaikka toiset kokevatkin, ettei valvonnasta ole heille mitään hyötyä. He eivät pääsääntöisesti koe valvontaa rangaistuksena. Haastattelemillamme nuorilla on ankarampi käsitys valvonnasta oheisseuraamuksena, kuin mitä todellisuus on. Tämä ilmenee nuorten vastauksista kysymykseen, mitä he olettavat seuraavan, jos valvontaa laiminlyö tai tekee uusia rikoksia.

On mielenkiintoista huomata, että nuoret eivät oikeastaan jaa sympatiaa niille nuorille, jotka eivät sitoudu valvontaan. He pitävät näitä nuoria välinpitämättöminä ja kykenemättöminä sitoutumaan ja ottamaan vastuuta. Tämä kertoo mielestämme myös siitä, että nuoret uskovat valvonnasta olevan jonkin verran hyötyä ja he pitävät valvontaa hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeusrangaistuksen rinnalla.

Valvonnan kehittämisehdotuksia koskevaan kysymykseen nuoret eivät osanneet suoraan vastata. Toisaalta keskustelujen aikana nuoret nostivat huomaamattaan esille joitakin valvonnan epäkohtia. Emme tosin etukäteen ajatelleetkaan, että nuorilta nousisi välttämättä esiin selkeitä kehittämisehdotuksia.

Kehittämisideoita haastattelujen pohjalta

Haastatteluiden pohjalta saimme joitakin kehittämisideoita, joihin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota jatkossa. Ainoastaan yhdellä haastatelluista nuorista oli pysynyt sama valvoja koko valvonnan ajan. Valvojan vaihtuminen voi olla haitaksi valvonnan etenemiselle ja luottamuksellisen suhteen syntymiselle, joten valvojien vaihtuvuuteen olisi hyvä kiinnittää huomiota. Yksi nuorista nosti esiin myös, että valvontatapaamisilla huoneessa istuminen on tylsää. Tämä sai meidät miettimään, voisiko valvonnassa tehdä jotain muuta kuin vain keskustella pöydän ääressä. Valvonnan mielekkyyttä voisi lisätä, jos työntekijät käyttäisivät tapaamisilla monipuolisempia työmenetelmiä kuten luovia menetelmiä. Myös valvontapaikan vaihtaminen toisi vaihtelua normaaliin valvontaan.

Haastatteluissa kysyimme nuorten mielipiteitä ryhmävalvonnasta. Nuorten mielipiteet jakaantuivat, mutta toisaalta muiden nuorten näkemistä ja yhdessä keskustelemista ei pidetty huonona vaihtoehtona. Yksilövalvontaan voisikin ehkä liittää toisinaan joitakin ryhmävalvontakertoja. Toisaalta näidenkään tapaamisten ei tarvitsisi olla keskustelutilaisuuksia, vaan ryhmässä voitaisiin tehdä esimerkiksi jotakin toiminnallisempaa. Tällöin nuoret oppisivat mielekkään tekemisen yhteydessä myös sosiaalisia taitoja ja saisivat vertaistukea toisiltaan.

Kaiken kaikkiaan nuorten valvonnassa olisi hyvä mielestämme käyttää sekä sanktioita että palkintoja. Haastattelemamme nuoret olettivat saavansa melko tuntuvia rangaistuksia valvonnan laiminlyömisestä, ja tämä "pelko" vaikutti varmasti heidän motivaatioonsa sitoutua valvontatapaamisiin. Monet nuorista ajattelivat myös hyötyvänsä hyvin hoidetusta valvonnasta tulevaisuudessa, jos heillä olisi esimerkiksi uusia tuomioita tulossa ja pohditaan soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun. Valvontaan sitoutumattomia nuoria voitaisiin saada käymään valvonnassa, jos hyöty ja sanktiot saataisiin sopiviin mittasuhteisiin.

Ekblom, Heini & Lahtinen, Sanna: "Kai sitä yritetään nuorille puhua, että jutella asioista, elämästä tulevaisuudesta". Ehdollisesti rangaistujen nuorten ajatuksia valvontatyöstä Kriminaalihuoltolaitoksen Jyväskylän aluetoimistolla. Työ on luettavissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkosivuilla osoitteessa www.jamk.fi/kirjasto .

 
Julkaistu 14.3.2007