Hannakaisa Ryynänen

Harhojen purkaminen vähensi nuorten riskikäyttäytymistä

Innovatiivinen Tanskan hanke "Ringsted Forsøget" voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

Vuoden 2000 kesällä Tanskassa nousi kohu nuorten ekstaasin käytöstä. Tanskan rikoksentorjuntaneuvosto Inge ja Asker Larsenin säätiön tukemana toivoi tutkimusta nuorten ekstaasin käytöstä ja sen syistä. Paniikki meni nopeasti ohi, mutta tarve tutkia nuorten riskikäyttäytymistä ja sen yhteyksiä nuorten elämäntyyliin pysyi. Kööpenhaminan yliopiston tutkijat Flemming Balvig, Lars Holmberg ja Anne-Stina Sørensen ottivat tutkimushaasteen vastaan.

Projekti kattoi 11–24-vuotiaat nuoret 30 000 asukkaan Ringstedin kaupungissa, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Kööpenhaminasta. Ringsted valittiin projektiin siksi, että se muistuttaa sekä kooltaan että väestö- ja kaupunkirakenteeltaan monia muita tanskalaisia kaupunkeja. Saatuja oppeja voitaisiin siten hyödyntää myös muualla maassa.

Projektissa oli kolme vaihetta. Ensin kerättiin tietoa nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista. Toisessa vaiheessa paneuduttiin tarkemmin esiin nousseisiin mielenkiintoisiin huomioihin ja kertomaan tutkimustuloksista. Kolmas vaihe keskittyi arvioimaan hanketta ja sen osa-alueita.

Ringsted-kokeilu

Projektin toisessa vaiheessa toteutetun kokeilun taustalla oli huomio, että lapsilla ja nuorilla on usein harhakäsityksiä muiden nuorten riskikäyttäytymisestä. Lapset ja nuoret uskovat yleensä, että riskikäyttäytyminen on heidän vertaisryhmässään yleisempää kuin se todellisuudessa on. Mitä kauempana omasta elinympäristöstä vertaisryhmä sijaitsee, sitä yleisempää riskikäyttäytymisen oletetaan olevan. Tämän lisäksi lapset ja nuoret näkevät usein riskikäyttäytymisen positiivisena ja statusta nostavana ja sen eri muodot, kuten tupakointi, alkoholin käyttö ja ilkivalta, korreloivat keskenään. Ringsted-tutkijoiden mukaan tavalliset valistustoimet, jotka painottuvat korostamaan vaaroja ja riskejä, eivät ole tehokkaita riskikäyttäytymisen vähentämisessä.

Kokeilun tavoitteena oli puuttua kouluikäisten nuorten liioiteltuihin käsityksiin toisten nuorten riskikäyttäytymisen määrästä ja tutkia, väheneekö itse riskikäyttäytyminen, kun siihen liittyvää normatiivista harhaa puretaan.

Normatiivisen harhan teorian (normative misperception) mukaan ihmisillä on harhakäsitys sosiaalisten normien liberaalisuudesta. Tässä tapauksessa siis nuorilla on vääristynyt käsitys riskikäyttäytymisen yleisyydestä ja käyttäytymisen sallivuudesta heidän vertaisryhmissään. Harhakäsitykset ruokkivat riskikäyttäytymistä, ja nuoret alkavat käyttäytyä samoin kuin he luulevat muidenkin käyttäytyvän, vaikka tämä olisi mahdollisesti heidän omien ajatustensa vastaista. Riskikäyttäytymisen harhan laajuudesta tulee itseään toteuttava kehä: alttius riskikäyttäytymiseen nousee, koska sen ajatellaan olevan vertaisryhmän sosiaalisten normien mukaista.

Tupakointi nostettiin projektissa keskustelun aiheeksi, koska se on erittäin näkyvä riskikäyttäytymisen muoto ja korreloi alkoholin ja marihuanan käytön kanssa. Koska interventiot on todettu tehokkaimmiksi silloin kun ne toteutetaan ennen ko. käyttäytymisen alkamista, kohderyhmäksi valittiin 5. ja 6. luokkalaiset.

Ringsted-kokeilu toteutettiin satunnaistamalla, mikä on poikkeuksellista hankkeille, joissa pyritään ehkäisemään rikollisuutta levittämällä tietoa, ja yleisemminkin rikoksentorjuntahankkeille.

Harhakäsitysten laajuus herätti nuoret keskustelemaan

Ennen kokeilua, osana Ringsted-projektia, Ringstedin alueen 11–24-vuotiaat lapset ja nuoret täyttivät laajan lomakkeen, jossa kysyttiin mm. omasta riskikäyttäytymisestä, perheestä, ajan käytöstä sekä käsityksistä muiden nuorten riskikäyttäytymisestä. Kyselyn tulosten pohjalta opettajilta kysyttiin 5. ja 6. luokkien halukkuutta osallistua kokeiluun. Kokeiluun osallistuneet 24 luokkaa (374 oppilasta, mukana myös kaksi 7.luokkaa) jaettiin satunnaisesti 13 kokeiluluokkaan ja 11 kontrolliluokkaan. Kokeilu- ja kontrolliluokat täyttivät vielä toisen kyselyn, jonka tulokset analysoitiin luokkakohtaisesti.

Kokeiluluokat osallistuivat koulupäivän mittaiseen interventioon, joka toteutettiin nuoren paikallisen jalkapallovalmentajan johdolla. Nuoren, koulun ulkopuolisen henkilön käyttämiseen oli kaksi syytä. Interventioiden vetäjän toivottiin olevan lapsille positiivinen ja uskottava roolimalli, jonka kanssa olisi helppoa ja mielenkiintoista keskustella. Lisäksi tutkimusasetelman säilyttämiseksi haluttiin, että sama henkilö vetää interventiot kaikille kokeiluluokille.

Kokeiluluokat saivat käyttöönsä kyselytulosten perusteella laaditun luokkakohtaisen "tupakointiraportin", jossa kerrottiin oppilaiden itse ilmoittaman tupakoinnin yleisyydestä, uskomuksista vertaisryhmien tupakoinnista sekä mielipiteistä tupakoivia nuoria kohtaan.

Tupakointiraporttia apuna käyttäen nuorille selvitettiin, kuinka heidän käsityksensä tupakoivien määrästä eroaa todellisuudesta. Nuoret olivat usein yllättyneitä harhakäsityksiensä laajuudesta, mikä loi pohjaa keskusteluille.

Harhan purkamisen jälkeen nuoret työskentelivät pienryhmissä ja pohtivat syitä sen synnylle. Pienryhmät keskustelivat myös tavoista vähentää harhoja ja ehdottivat konkreettisia toimenpiteitä, jotka ohjaisivat nuoria olemaan tupakoimatta ja vähentäisivät harhakäsityksien kehittymistä. Ryhmät esittivät pohdintansa koko luokalle ja toimenpide-ehdotusten pohjalta luokka laati yhteisen sopimuksen, jonka kaikki oppilaat allekirjoittivat.

Riskikäyttäytyminen vähentyi kokeiluluokissa

Kuusi viikkoa interventioiden jälkeen kokeiluluokat täyttivät lyhyet kyselylomakkeet. Niiden perusteella harhakäsitykset tupakoinnista olivat vähentyneet. Uusi laaja kyselytutkimus kaikille Ringstedin 11–24-vuotiaille toteutettiin vuosi interventioiden jälkeen.

Kokonaisuudessaan normatiiviset harhakäsitykset riskikäyttäytymisen suhteen olivat kokeiluluokissa vähentyneet 44 prosenttia kontrolliryhmään verrattuna. Erityisesti alkoholin juomiseen liittyvät harhakäsitykset olivat vähentyneet. Myös itse ilmoitettu riskikäyttäytyminen vähentyi kokeiluluokissa. Alkoholinkäyttö vähentyi 39 ja tupakointi 38 prosenttia (tosin tämä muutos, toisin kuin muut, ei ollut tilastollisesti merkitsevä). Rikollisuus puolittui.

Tutkimuksen mukaan interventiot tehosivat voimakkaammin viides- kuin kuudesluokkalaisiin sekä niihin oppilaisiin, jotka luokittelivat itsensä luokan vähiten suosittuun kolmannekseen. Myös oppilaiden ystävien ikä ja heidän kanssaan vietetty aika vaikuttivat intervention tehokkuuteen. Harhan purkamisen tehokkuuteen vaikutti myös vanhempien tupakointi. Niihin oppilaisiin, joiden molemmat vanhemmat tupakoivat, intervention teho oli vähäisempi.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että normatiivisen harhan purkamisella saadaan aikaan merkittäviä tuloksia nuorten riskikäyttäytymisen ehkäisemisessä. Kokeilussa nuorten kanssa keskusteltiin vain yhdestä riskikäyttäytymisen muodosta, mutta sillä oli selkeä "heijastusvaikutus" myös muuhun riskikäyttäytymiseen. Metodi on edullinen toteuttaa, sovellettavissa laajemminkin ja Tanskassa se on saamassa lisää jalansijaa perinteisempien ehkäisymetodien tieltä.

Lähde: Flemming Balvig, Lars Holmberg & Anne-Stina Sørensen (2005): "Ringsted Forsøget – Livsstil og forebyggelse i lokalsamfundet’ Jurist- og økonomforbundets Forlag. København.

Kirjoittaja on projektityöntekijä Järvenpään väkivallan vähentämishankkeessa.

> Rikoksentorjunnan parhaita käytäntöjä Hämeenlinnassa

 
Julkaistu 14.3.2007